Lukema on pysynyt samalla tasolla 5 kuukautta putkeen, vaikka talous kasvaa ja työllisyys nousee. Työttömyysasteen hitaan laskun taustalta löytyy työvoiman huomattava 2,6 prosentin kasvu. Työllisiä oli tammikuussa 71 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi nousi 70,9 prosenttiin.

Työllisyyden nousu ja työvoiman ulkopuolella olleiden laajamittainen paluu työmarkkinoille on erinomainen uutinen, joka kertoo talouskasvun viimein nostavan työllisyyttä ja ihmisten luottavan työn löytymiseen aiempaa enemmän. Työllisyys reagoi usein viiveellä talouskasvuun, mutta tällä kertaa talouden voimakas elpyminen näkyi työllisyydessä tuskastuttavan hitaasti. Ylitöiden määrä työllisten keskuudessa nousi etenkin 2016 ja talouskasvu oli pitkään myös 2017 lähinnä tuottavuuden paranemisen varassa. Nyt sekä työvoiman kysyntä että tarjonta kasvavat. Entistä useampi pitää siis töiden saamista aiempaa todennäköisempänä ja siirtyy aktiiviseksi työnhakijaksi. Piilotyöttömyys laski tammikuussa yli 13 prosenttia.

Avoimet työpaikat ovat olleet kasvussa jo pidemmän aikaa, mikä kertoo työvoiman kysynnästä. Vuoden 2017 lopulla entistä suurempi osa avoimista paikoista oli kokoaikaisia. Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaaminen on kuitenkin ollut takkuista. Huomattavan suuri osa avoimista työpaikoista luokitellaan vaikeasti täytettäviksi. Suomen Yrittäjien tuoreen kyselyn mukaan yli puolet pk-yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Ongelma on merkittävä etenkin rakentamisessa. Viimeisten kuukausien luvut kuitenkin kertovat, että onnistuneitakin rekrytointeja on syntynyt runsaasti.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan on luultavaa, että työttömien aktivointitoimet ja talouskasvu nostavat sekä työvoiman tarjontaa että työvoiman tarvetta lisää 2018. Kuoppamäen mukaan pitkällä aikavälillä olisi tärkeää saada lyhyistäkin työsuhteista kertymään osaamista, jolla on arvoa työmarkkinoilla. Samaan aikaan koulutukseen kannattaisi panostaa, jotta työvoiman osaaminen pysyy mukana muutoksen ja kasvun tahdissa. Syklinen elpyminen auttaa nyt huomattavasti työllisyyden parantamisessa ja hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoitekin näyttää mahdolliselta saavuttaa, mutta rakenteellisia uudistuksia kannattaa jatkaa. Yhä nouseva työllisyysaste auttaisi julkista taloutta, nostaisi ostovoimaa, lisäisi talouskasvun eväitä ja auttaisi pitämään suomalaisten osaamisen kilpailukykyisenä. Hallitus voisikin nostaa työllisyystavoitteen riman korkeammalle vielä ennen hallituskauden loppua.

Lähteet: http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2018/01/tyti_2018_01_2018-02-20_tie_001_fi.html