Edelliseen neljännekseen verrattuna kausitasoitettu bruttokansantuote nousi 0,7 prosenttia. Vuonna 2017 bruttokansantuote kasvoi tänään julkistetun ensimmäisen virallisen tiedon mukaan kokonaisuudessaan 3,0 prosenttia.

Pari viikkoa sitten julkaisemassaan ennakkotiedossa Tilastokeskus oli nostattanut odotuksia tuntuvasti korkeammalle: silloin vuoden viimeisen neljänneksen ennakoitiin kasvaneen 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja peräti 3,9 prosenttia vuodentakaisesta. Voidaankin sanoa, että suhdanne jatkui vahvana, mutta odotuksiin suhteutettuna luvut olivat lievä pettymys.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tilannetta voidaan verrata siihen, että päämatkalla kultamitaliodotukset vaihtuvat pronssiin. Aluksi aamun tilastoluvuissa päällimmäisenä on pettymys, mutta huolellisemmalla tarkastelulla niistä löytyy myös positiivista. Hyvät uutiset aamun liittyvät viennin kehitykseen. Koko viime vuoden tasaisesti nousseiden suhdannetunnelmien ylle on ajoittain langennut varjo viennin hidastumiseen liittyvistä huolista. Huolet ovat sikäli olleet aiheellisia, että Tilastokeskuksen aamuisten lukujen valossa vienti on viime vuoden keskivaiheilla ollut vaatimatonta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että viennin kasvu on taas piristynyt. Tämä on mainio uutinen, toteaa Appelqvist.

Vaatimattomampaa oli sen sijaan investointien kehitys. Investointien kontribuutio talouden kasvuun oli vuoden viimeisellä neljänneksellä kehnoa sekä rakentamisen että teollisten investointien puolella. Kokonaisuudessaan investoinnit laskivat 0,4 prosentti suhteessa edelliseen neljännekseen. Investointien heikko kehitys antaa aihetta huoleen, sillä Elinkeinoelämän keskusliiton eilen julkistaman muuten optimistisen luottamuskyselyn mukaan teollisuudessa 83 prosenttia yrityksistä ilmoittaa kapasiteetin olevan jo nyt kokonaan käytössä. Ilman lisäinvestointeja alkaakin kasvua rajoittaa kotimainen tuotantokapasiteetti, vaikka maailmalta kysyntää löytyisikin.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kasvun painopiste todennäköisesti siirtyy jatkossa enemmän yksityiseen kulutukseen työllisyyden paranemisen myötä. Työllisyysluvut ovat viimeaikoina yllättäneet positiivisesti, ja kuluttajien luottamus on rikkonut ennätyksiä. Monet eri lähteet tukevatkin tällä hetkellä positiivista tulkintaa kuluvan vuoden suhdannekehityksestä, joskin nousu jäänee väkisin viime vuotta maltillisemmaksi. Yksityinen kulutus on vahva mutta hidas veturi taloudelle, ja huippulukuihin pääseminen vaatii tulevaisuudessa tasaisenvahvaa panosta myös viennin ja investointien puolelta. 

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.