Danske Bankin teettämän kyselytutkimuksen mukaan Suomi on tilisäästäjien maa. Yli puolet vastaajista (56 %) kertoo säästävänsä rahaa tililleen, joka kolmas (35 %) sijoittaa rahastoihin, ja joka viides (21 %) suoriin osakkeisiin. Lähes kolmannes (27 %) ilmoittaa, ettei säästä tai sijoita lainkaan.
Heistä, jotka eivät sijoita suoriin osakkeisiin, miltei puolet (46 %) kertoo syyksi rahan puutteen. Lisäksi noin joka neljäs (26 %) mainitsee syyksi osakkeiden valinnan vaikeuden, haluttomuuden seurata markkinoita (26 %) tai sijoittamisen riskit (24 %). Lähes joka viides (18 %) kokee, että osakkeisiin sijoittaminen vaatii suuria rahasummia. Tilastokeskuksen vuonna 2024 julkaiseman tilaston mukaan pörssiosakkeita omistavien suomalaisten osuus on noussut viime vuosina. Suomalaisten intoa sijoittaa osakkeisiin on lisännyt erityisesti vuonna 2020 lanseerattu osakesäästötili.
Tilastokeskuksen tuoreimmasta, vuoden 2023 varallisuustutkimuksesta selviää kuitenkin, että oma asunto on yhä suomalaisten merkittävin varallisuuserä. Siinä missä vuonna 2023 oma pääasiallisen asunnon arvo oli 45 prosenttia suomalaisten kokonaisvaroista, edustivat pörssiosakkeet ja sijoitusrahastot 10 prosenttia kokonaisvaroista.
“Sijoittamisella on merkittävä rooli suomalaisten taloudellisen hyvinvoinnin ja varallisuuden kasvussa. Suomalaisten varallisuuskehitys riippuu tällä hetkellä pitkälti asuntojen hintakehityksestä. Osakesijoitukset ovat kuitenkin historiallisesti tuottavimpia sijoitusmuotoja, ja osakesäästämisen vähyys voikin pitkällä aikavälillä rajoittaa kotitalouksien vaurastumista”, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Kulut vaikuttavat sijoittamishalukkuuteen
Danske Bankin tutkimuksessa näkyy, miten sijoittamisen kulut vaikuttavat intoon sijoittaa suoriin osakkeisiin. Heistä, jotka eivät sijoita suoriin osakkeisiin, noin joka kymmenes (9 %) kertoo syyksi osakkeiden välitys- ja säilytyspalkkioiden liiallisen suuruuden. Heistä, jotka eivät ole avanneet osakesäästötiliä, 40 prosenttia arvioi, että palveluntarjoajan valinnassa yksi tärkeimmistä kriteereistä on palkkiotaso eli sijoittamiseen liittyvät kulut.
“Nykyisessä epävarmana jatkuvassa taloustilanteessa monet kokevat, että välitys- ja säilytyspalkkiot voivat olla suuria suhteessa käytettävissä olevaan varallisuuteen. Tämä ei rohkaise sijoittamaan pienillä summilla suoriin osakkeisiin. Tavalliselle normaalituloiselle suomalaiselle osakesijoittaminen voi tuntua joustamattomalta ja vaikeasti sovitettavalta omaan talouteen”, Danske Bankin henkilöasiakkaiden sijoituspalveluista vastaava johtaja Mikko Kotilainen toteaa.
Tutun Helsingin pörssin suuryhtiöt kiinnostavat suomalaisia sijoittajia
Tutkimuksessa heistä, jotka eivät sijoita suoriin osakkeisiin, noin neljännes (24 %) pitää suoria osakesijoituksia riskialttiina. Kivipelto ymmärtää ajatuksen, mutta näkee, että suorat osakesijoitukset voivat olla hyvä lisä omaan sijoituspalettiin. Riskiä voi pienentää sekä ajallisella että alueellisella hajauttamisella. Kivipellon mukaan suomalaiset sijoittavat innokkaasti etenkin Helsingin pörssin 25 suurimpaan yhtiöön.
“Suoriin osakesijoituksiin liittyy riskejä, mutta niitä voi hallita hajauttamalla sijoituksensa ajallisesti ja sijoittamalla eri yhtiöihin. Helsingin pörssistä löytyy vakaita ja kypsiä yhtiöitä, jotka ovat hyviä osingon maksajia. Suomalaiset ovat perinteisesti hyvin tunnollisia asuntolainan lyhentäjiä – samanlaista pitkäjänteisyyttä olisi hyvä ammentaa myös vaurastumisen puolella. Hajauttamalla omistuksia eri omaisuusluokkiin luodaan taloudellista mielenrauhaa”, Kivipelto kertoo.
Näin tutkimus tehtiinDanske Bankin kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten toimintatapoja säästämisen ja sijoittamisen suhteen sekä näkemyksiä osakesäästötilistä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa (N=1514) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,2 %-yksikköä (95 %:n luottamustasolla). Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 26.9.– 6.10.2025 välisenä aikana. Kyselytutkimuksen Danske Bankille toteutti YouGov.
