Taloudellisen mielenrauhan indeksiluku on Suomessa tänä vuonna 5,8, kun viime vuonna luku oli 6. Taloudellisen mielenrauhan indeksi on ollut korkeimmillaan 6,4 vuonna 2021.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipellon mukaan suomalaisten taloudellisessa mielenrauhassa ei ole tapahtunut suurta muutosta, vaikka tulokset ovat historiallisen matalia. Suomi on edelleen peränpitäjä verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Kuluneen vuoden aikana huolta on aiheuttanut muun muassa inflaatiota kiihdyttänyt Iranin sota sekä jo pitkään jatkunut asuntojen hintojen lasku. Kaikesta huolimatta Kivipelto näkee tulevaisuudessa syitä orastavaan positiivisuuteen, sillä kuluttajien luottamus on alkanut kohentua keväällä toteutetun kyselyn jälkeen.
”Suomessa murehditaan aiempaa vähemmän omien tulojen riittävyyttä, mikä on seurausta kotitalouksien ostovoiman vahvistumisesta. Sen sijaan omaisuus ja velat huolettavat enemmän kuin viime vuonna, mihin ovat vaikuttaneet asuntojen hintojen lasku ja keväällä nousseet euriborkorot”, Kivipelto toteaa.
Suomalaisten vastaukset osoittavat, että kokemukset tulojen ja menojen yhteensovittamisesta ovat jakautuneet: yhä useampi kokee sen helpoksi, mutta myös vaikeaksi kokevien osuus on kasvanut.
”Kotitalouksien arki näyttää tällä hetkellä hyvin erilaiselta riippuen siitä, onko kotitaloudella palkkatuloja vai perustuvatko tulot työttömyysturvaan tai muihin tukiin. Sama ilmiö näkyy Euroopan komission julkaisemissa tuloneljänneksittäin jaotelluissa kuluttajaluottamusluvuissa: ero suurituloisimpien ja pienituloisimpien luottamuksessa on kasvanut historiallisen korkealle tasolle”, Kivipelto jatkaa.
Taloudellinen mielenrauha on yleisesti laskusuunnassa Pohjoismaissa
Taloudellinen mielenrauha on laskusuunnassa myös muissa Pohjoismaissa: Norjassa 6,3 (2025: 6,4), Ruotsissa 6,1 (2025: 6,2) ja Tanskassa 6,2 (2025: 6,5). Viime vuosina taloudellinen mielenrauha on ollut vahvinta Tanskassa.
Tanskalaisten taloudellista mielenrauhaa ovat heikentäneet samat tekijät kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Iranin sotatoimet johtivat öljyn hinnan voimakkaaseen nousuun ja herättivät inflaatiopelkoja koko alueella. Samaan aikaan Danske Bankin tanskalaisten asiakkaiden korttimaksut kertovat kuitenkin toisenlaisesta kehityksestä: kulutus on kasvanut tulojen noustessa globaalista epävarmuudesta huolimatta.
Inflaatio ja työttömyys mietityttävät
Tutkimuksen mukaan suomalaisia huolettaa erityisesti korkea inflaatio ja päivittäistuotteiden hintojen nousu, jonka mainitsee 47 prosenttia vastaajista. Mahdollinen talouden taantuma tai kasvun hidastuminen huolestuttaa 34:ää prosenttia suomalaisia. Työttömyyden kasvun vaikutuksia pelkää 27 prosenttia ja yhtä suuri osa on huolissaan korkojen nousun vaikutuksista. Ruotsissa korkojen nousu huolettaa vastaajia selvästi enemmän kuin työttömyyden kasvu: korkojen noususta on huolissaan 33 prosenttia ja työttömyyden kasvusta 18 prosenttia vastaajista.
Kun suomalaisilta kysyttiin, pärjäävätkö he taloudellisesti, 34 prosenttia ilmoittaa, että heillä on taloudellisesti tiukkaa tai todella tiukkaa. 32 prosenttia kertoo, että heillä ei mene huonosti eikä hyvin. Syitä huonolle henkilökohtaiselle taloustilanteelle ovat liian suuret arjen kulut suhteessa tuloihin (46 %) ja yllättävät kulut (46 %).
Pitkän aikavälin lainoihin, kuten asuntolainaan, valtion takaamiin lainoihin tai pankkilainoihin, liittyvät säännölliset huolet ovat korkeimmillaan koko 2020-luvulla. Erittäin suuressa määrin huolta kokee 9 prosenttia (2025; 7 %), suuressa määrin 10 prosenttia (2025; 8 %) ja jossain määrin 20 prosenttia suomalaisista (2025; 18 %).
”Kyselyhetkellä euriborkorot olivat nousseet ja huoli uusista koronnostoista oli suuri. Nousseet korot näkyvät asuntovelallisten arjessa suurempina korkomenoina ja monella kotitaloudella on yhä tuoreessa muistissa viime vuosien rajut koronnostot. Tilannetta vaikeuttaa se, että työttömien määrä on kasvanut, mikä rajoittaa monen kotitalouden mahdollisuuksia kattaa kasvaneita kuluja. Samalla asuntojen hinnat ovat laskeneet voimakkaasti, mikä vähentää halukkuutta myydä asunto. Korkojen uusi raju nousu voisi ajaa osan kotitalouksista ahtaalle, joten ei ole yllättävää, että huolet kasvoivat keväällä voimakkaasti”, Kivipelto sanoo.
Nuoret ovat optimistisimpia, luottamus eläkesäästämiseen huipussaan
Vain 16 prosenttia suomalaisista vastaajista uskoo, että heillä menee puolen vuoden kuluttua taloudellisesti paremmin. Optimistisin vastaajaryhmä on 18–29-vuotiaat (31 %). Yli puolet (57 %) uskoo, ettei mikään erityisesti muutu heidän taloudessaan puolessa vuodessa. Ruotsalaisista 22 prosenttia uskoo taloustilanteensa kohentumiseen ja tanskalaisista 25 prosenttia.
Luottamus siihen, miten oma talous kehittyy tulevan viiden vuoden aikana, on kehittynyt positiivisesti tänä ja viime vuonna. Luottamus kävi pohjilla vuonna 2024. Tänä vuonna 27 prosenttia suomalaisista uskoo, että heidän taloutensa on paljon parempi tai jokseenkin parempi viiden vuoden kuluttua. Vastaavasti ruotsalaisista 30 prosenttia arvioi pärjäävänsä paljon paremmin tai jokseenkin paremmin viiden vuoden kuluttua, norjalaisista 25 prosenttia ja tanskalaisista 28 prosenttia.
”Vaikka taloudellisen mielenrauhan indeksi laski tänä vuonna, on positiivista, että puolet suomalaisista uskoo oman taloustilanteensa olevan viiden vuoden kuluttua vähintäänkin hieman nykyistä parempi. Yhtä vahvaa tulevaisuudenuskoa nähtiin kyselyssämme viimeksi vuonna 2021, jolloin kuluttajien luottamus oli historiansa toiseksi korkeimmalla tasolla ja talous elpyi voimakkaasti koronavuoden jälkeen. Tämä voi olla alku käänteelle: saatamme olla nyt positiivisen kasvukierteen alkumetreillä”, Kivipelto pohtii.
Suomalaisten luottamus eläkesäästöjen karttumiseen on korkeimmillaan koko Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen historiassa. Työeläkkeen ja omien eläkesäästöjen karttumiseen luottaa vähintään jossain määrin 42 prosenttia suomalaisista.
Lisätietoa Taloudellinen mielenrauha 2026-tutkimuksesta
Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella. Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin. Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja taloudellisia tulevaisuudennäkymiä.
Taloudellinen mielenrauha 2026 tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset Pohjoismaissa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavin otoksin. Tutkimus toteutettiin Suomessa (1408 vastaajaa), Ruotsissa (1350 vastaajaa), Norjassa (1320 vastaajaa) ja Tanskassa (1350 vastaajaa). Tutkimuksen luottamusväli on 95 %. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Ipsos sähköisenä kyselynä kuluttajapaneeleissa 1–4.4. ja 4–7.6. Danske Bankin toimeksiannosta.
