Kasvuyllätyksen pääasialliset syyt ovat Iranin sodan ennakoitua vähäisemmät vaikutukset Suomen talouskasvuun ja yksityisen kulutuksen kasvu. Pankki pitää edelleen kiinni näkemyksestään, että Iranin sodasta johtuva energian hintojen ja korkotason nousu maltillistavat talouskasvun tahtia loppuvuoden ja ensi vuoden aikana.
”Yritysten kasvunäkymät ovat kohentuneet ja elinkeinoelämän luottamusindikaattorit olivat elokuussa jokaisella toimialalla pitkän aikavälin keskiarvossa tai sen yläpuolella. Globaalista investointisyklistä hyötyvän Suomen vientiteollisuuden tilauskannat ovat kehittyneet alkuvuoden aikana vahvasti”, sanoo Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen.
Yksityinen kulutus kasvussa epävarmuudesta huolimatta
Yksityinen kulutus on kääntynyt vuoden alkupuolella kasvuun etenkin palveluiden kulutuksessa. Vähittäiskaupan myyntivolyymit kasvoivat tammi-kesäkuussa 3,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kysynnän kasvua ovat selittäneet palkansaajien saamat palkankorotukset, alkuvuodesta voimaan tulleet ansiotuloveron kevennykset sekä laskenut säästämisaste.
”Odotamme palkansaajien reaalisen ostovoiman vahvistuvan myös ensi vuonna hintapaineista huolimatta. Lisäksi kevään epävarmuuden jälkeen kohentunut kuluttajaluottamus on näkynyt säästämisasteen laskuna. Kokemus talouden kehityksestä kuitenkin vaihtelee tuloluokittain. Sosiaaliturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat rasittaneet alimpien tuloryhmien ostovoimaa, eikä niiden luottamus ole elpynyt muiden tapaan. Työllisyystilanteen koheneminen olisi avainasemassa tukemassa entistä laaja-alaisempaa palkkasumman kasvua ja luottamusta suurempiin yksittäisiin ostopäätöksiin, kuten asunnon tai auton hankintaan”, toteaa Ilvonen.
Työmarkkinat elpyvät hitaasti
Työmarkkinat eivät ole vielä päässeet mukaan talouden käänteeseen. Työttömyysasteen trendi on pysynyt kesällä 10,5 prosentissa ja työllisyysaste on laskenut 75,2 prosenttiin. Myös avoimien työpaikkojen määrä on edelleen hyvin alhainen.
”Perinteisesti työmarkkinan sykli on noin vuoden tuotannon sykliä jäljessä. Yritykset odottavat kysynnän kasvunäkymien selkiytymistä ennen rekrytointipäätösten tekemistä. Tätä ennen yritykset kutsuvat lomautettuja töihin tai hyödyntävät vuokratyövoimaa. Lomautettujen määrä on laskenut alkuvuoden ajan ja odotamme sen ennakoivan positiivista käännettä työmarkkinalla loppuvuoden aikana. Ennustamme maltillista parantumista työttömyysasteeseen ja odotamme sen olevan yhä keskimäärin 9,9 prosenttia vuonna 2027”, sanoo Ilvonen.
Teollisuuden näkymät paranevat – vienti ja tuonti kasvavat selvästi
Teollisuuden suhdannetta vauhdittaa etenkin globaali investointisykli. Investoinnit datakeskuksiin, puolustusteollisuuteen ja energiainfrastruktuuriin lisäävät investointihyödykkeiden kysyntää. Suomen vientiteollisuuden suhdanne on parantunut tasaisesti vuodesta 2024 lähtien. Myös näkymä ensi vuoteen on positiivinen. Teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet alkuvuoden ajan etenkin metalliteollisuuden vauhdittamana.
”Teollisuuden suhdanteen parantuminen ja yksityisen kulutuksen piristyminen vauhdittavat Suomen ulkomaankauppaa. Suomen vienti kasvoi alkuvuonna 6,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Odotamme, että teollisuuden tilauskirjojen vahva kehitys ennakoi viennin kasvavan. Talouden suhdanteen paraneminen lisää myös tuontia, kun osa suomalaisten kasvavasta kulutuksesta kohdistuu tuontituotteisiin. Ennustamme nettoviennin kasvuvaikutuksen pysyvän maltillisesti positiivisena loppuvuoden ja vuoden 2027 ajan”, sanoo Ilvonen.
Korkojen ja energian hinnan nousu kiihdyttävät inflaatiota
Euribor-viitekorot ovat nousseet kesän aikana noin 0,2 prosenttiyksiköllä. Ennusteen kirjoitushetkellä 12 kuukauden euribor on noin 3 prosenttia.
”Odotamme EKP:n nostavan ohjauskorkoa viimeisen kerran syyskuussa, jolloin ohjauskorko asettuisi 2,5 prosenttiin ja pysyisi siinä ensi vuoden ajan. Tämä tarkoittaisi, että 12 kuukauden euriborin nousu tasaantuu loppuvuoden aikana ja korko asettuu lopulta hieman 3 prosentin tason alapuolelle”, sanoo Ilvonen.
Kasvavat asuntolainojen korkomenot ja loppukesästä edelleen kallistunut energia kiihdyttävät inflaatiota Suomessa talvea kohden. Asuntojen hintojen ja vuokrien maltillinen kehitys pitää kokonaisinflaation kuitenkin kurissa.
”Kuluvan vuoden toteutunut inflaatio on ollut hyvin lähellä aikaisempaa ennustettamme, joten nostamme ennusteprofiilia vain hieman. Inflaatiohuippu saavutetaan vuodenvaihteessa 3,8 prosentin tasolla, mutta vuosien 2026 ja 2027 keski-inflaatio jää vain noin 2 prosentin tasolle. Odotamme nyt kuluttajahintojen nousevan 2,0 prosenttia kuluvan vuoden aikana ja 2,1 prosenttia vuonna 2027. Samalla ennakoimme palkansaajien ansiotason kasvavan selvästi inflaatiota nopeammin, 3,6 prosenttia tänä vuonna ja 3,3 prosenttia vuonna 2027”, toteaa Ilvonen.
