Viidesosa suomalaisista (21 %) kertoo suhtautuvansa vähintään jokseenkin pessimistisesti omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset ovat taloudellisen tilanteensa vertailussa sekä pessimistisimpiä että vähiten optimistisia. Suurinta taloudellinen optimismi on Tanskassa.
Suomalaiset suhtautuvat positiivisemmin taloudellisen tilanteensa kohentumiseen pitkällä aikavälillä kuin lyhyellä aikavälillä. Puolet vastaajista odottaa taloudellisen tilanteensa olevan vähintään hieman nykyistä parempi seuraavan viiden vuoden aikana.
62 prosenttia luottaa nykyiseen omaan taloudelliseen tilanteeseensa vähintään jossain määrin. Suuressa tai erittäin suuressa määrin luottavien osuus on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.
”Tulokset piirtävät kaksijakoisen kuvan. Nykyinen taloustilanne koetaan haastavaksi, mutta samalla joka toinen uskoo oman tilanteensa olevan viiden vuoden kuluttua parempi. Pidemmällä aikavälillä suomalaiset näkevät aiempaa enemmän mahdollisuuksia taloutensa kohentumiseen. Tuloksissa näkyy selvästi viime vuosien hidas talouskasvu ja heikko työmarkkina. Moni suomalainen on joutunut työttömäksi ja odottaa yhä työmarkkinan piristymistä”, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Joka kolmas suomalainen murehtii rahojen riittävyydestä viikoittain
Tutkimuksen mukaan 33 prosenttia suomalaisista murehtii rahojen riittävyyttä vähintään viikoittain. Osuus on pysynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 rahojen riittävyydestä murehti viikoittain tai useammin 29 prosenttia vastaajista.
Joka kolmas (34 %) kokee, että tulojen ja menojen yhteensovittaminen on vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Vaikeaksi kokevien osuus on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2018 osuus oli noin 23 prosenttia.
”Oman talouden tärkeimmät oivallukset syntyvät usein vasta, kun tulot ja menot näkee selkeästi rinnakkain. Ilman selvää näkymää omaan talouteen arki voi tuntua kuin yrittäisi ohjata venettä sumussa: eteenpäin pääsee, mutta suunta ja etäisyys rantaan ovat epäselviä. Kun tulot ja menot kartoittaa, voi alkaa yksi askel kerrallaan muuttaa epämääräistä huolta konkreettisiksi valinnoiksi. Silloin näkee paremmin, missä kohtaa voi joustaa, mihin kannattaa varautua ja millaisin muutoksin voi vahvistaa omaa taloudellista mielenrauhaa”, sanoo Danske Bankin päivittäispalveluista vastaava johtaja Heli Pieninkeroinen.
Lisätietoa Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksesta
Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella. Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin. Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja taloudellisia tulevaisuudennäkymiä.
Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset Pohjoismaissa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavin otoksin. Tutkimus toteutettiin Suomessa (1 408 vastaajaa), Ruotsissa (1 350 vastaajaa), Norjassa (1 320 vastaajaa) ja Tanskassa (1 350 vastaajaa). Tutkimuksen luottamusväli on 95 %. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Ipsos sähköisenä kyselynä kuluttajapaneeleissa 1.–4.4. ja 4.–7.6. Danske Bankin toimeksiannosta.
Lue lisää taloudellisesta mielenrauhasta
