Kuluva vuosi sujuu vielä yritysten kannalta vaisuissa merkeissä. Ensi vuosi näyttää paremmalta, mutta kasvu on yhä vaatimatonta.
”Inflaation hidastuminen, ansiotason ripeä nousu ja korkojen lasku vähentävät kuluttajien huolia vuonna 2024, jolloin yksityinen kulutus yhdessä viennin ja investointien kanssa vetää talouden jälleen nousuun. Kysynnän kasvu jää kuitenkin vaatimattomaksi, ja työvoimapula jarruttaa kasvuyritysten mahdollisuuksia laajentaa liiketoimintaa”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Palkkojen ja eläkkeiden ostovoima ei silti ole ennallaan, sillä samalla eurolla saa nyt aiempaa vähemmän. Danske Bank ennustaa, että yksityisen kulutuksen inflaatiokorjattu määrä supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia. Ensi vuonna Danske Bank ennustaa yksityisen kulutuksen elpyvän 0,8 prosenttia.
Ravintolakäynneistä ei haluta tinkiä
Kuluttajien kysyntä kohdistuu nyt erityisen voimakkaasti palveluihin, joista ei haluta tinkiä. Tätä kulutusta on rahoitettu osittain säästöillä, mikä näkyy laskeneena säästämisasteena.
”Kuluttaja on viime vuosina yllättänyt jo useasti – ostokäyttäytyminen ei enää seuraakaan talouden suhdannetta, vaan korona sekoitti pakkaa, ja tarpeet purkautuvat nyt eri lailla kuin aiemmin. Esimerkiksi ravintolakäynneistä ja matkailusta ei nyt haluta tinkiä, mikä näkyy muun muassa täysinä kesäterasseina”, sanoo Danske Bankin Suomen yrityspankin johtaja Elina Fogelholm.
Inflaatio ja korkojen nousu ovat heikentäneet kulutuskysyntää tänä vuonna, mutta ensi vuonna kuluttajien ostovoima nousee, ja korkojen lasku vapauttaa patoutunutta kysyntää. Osa yrityksistä kärsii kutistuneesta yksityisestä kulutuksesta muita enemmän, esimerkiksi huonekalu- ja kodinkonekauppa on alamaissa.
Hallitusohjelma tukee yksityistä kulutusta, koska se kohdentaa veronalennuksia etenkin pieni- ja keskituloisille. Toisaalta hallitus aikoo nostaa alennettuja arvonlisäverokantoja, joihin kuuluvat muun muassa majoituspalvelut sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut.
Pk-yritykset varovaisia investoinneissaan
Euroalueen pysyminen loivassa kasvussa ja Kiinan koronarajoitusten purku auttoivat pitämään ulkomaankauppaa vakaana, vaikka vientitilausten virran asteittainen heikkeneminen viittaa viennin loivaan supistumiseen jatkossa.
Investoinnit vihreään siirtymään ja etenkin tuulivoimaan paisuvat luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös vetytalouteen lähivuosina.
Sumuinen talousnäkymä on kuitenkin säikäyttänyt etenkin pk-sektorin yrityksiä. Hyville hankkeille on tarjolla rahoitusta, mutta kasvaneet korot muuttavat monen investoinnin kannattavuuslaskelmia.
”Näemme yritysten investoinneissa varovaisuutta, ja rahoituksen kysyntä investoinneille on kevään aikana hiipunut. Yrityksillä on investointisuunnitelmia, mutta talousnäkymien epävarmuuden vuoksi niitä lykätään ja suunnitelmat jäävät nyt pöytälaatikkoon odottamaan näkymän kirkastumista. Rahoituksen kustannuksetkin ovat nousseet, mutta se ei ole päällimmäinen syy lykkäämisiin”, Elina Fogelholm sanoo.
”Investoinneille on kuitenkin positiivinen pohjavire vihreän siirtymän takia, joten kun pohja on saavutettu, uskon investointikysynnän virkoavan nopeasti.”
Danske Bankin 20.6. julkaisema Suomen talousennuste
| Suomi | Toteuma | Nyk. enn.* | Nyk. enn.* | Ai. enn.* | Ai. enn.* |
|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | e2023 | e2024 | e2023 | e2024 | |
| BKT, volyymi% | 2,1% | -0,2% | 0,8% | -0,2% | 0,9% |
| Työttömyysaste, % | 6,8% | 7,0% | 6,8% | 7,0% | 6,8% |
| Kuluttajahintojen muutos, % | 7,1% | 5,9 % | 2,1% | 5,5% | 2,1% |
| Ansiotason muutos, % | 2,4% | 4,1% | 3,7% | 4,1% | 3,7% |
| Asuntojen hinnat, % | 0,6% | -5,5% | 4,0% | -5,5% | 4,0% |
| Vaihtotase / BKT, % | -3,7% | -1,4% | -1,0% | -1,4% | -1,0% |
| Julkinen velka / BKT, % | 73,0% | 72,1% | 72,6% | 72,1% | 72,4% |
*Nyk.enn. = Nykyinen ennuste ja Ai. enn. = Aiempi ennuste
