Suomalaiset pariskunnat puhuvat rahasta aktiivisesti. Puheenaiheet ovat Danske Bankin tuoreen Raha & rakkaus -kyselytutkimuksen mukaan arkisia.
Vastaajien säännöllisin rahaan liittyvä puheenaihe on päivittäiset hankinnat (66 %), toiseksi yleisin on suuret hankinnat ja kolmanneksi yleisin on menojen vähentäminen (48 %). Säästämis- ja sijoitusratkaisuista keskustelee säännöllisesti kolmasosa vastaajista (33 %).
Pienituloisimmissa talouksissa keskustellaan useimmista rahaan liittyvistä aiheista puolison kanssa harvemmin kuin isompituloisissa talouksissa.
Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto iloitsee, että keskustelu rahasta herättää suomalaisissa enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Tutkimuksen mukaan yleisimmät tunteet olivat tyytyväisyys, rauha ja mielenkiinto.
“Yhteisen talouden suunnittelu on yhteisen elämän suunnittelua. Etenkin yhteisistä unelmista puhuminen ja niitä varten säästäminen on mukavaa rahapuhetta. Joskus elämäntilanne voi vaatia kulutuksen leikkaamista. Siitäkin on helpompi keskustella, kun rahasta on puhuttu läpi suhteen erilaisissa elämäntilanteissa. Avoin rahapuhe on avain taloudelliseen mielenrauhaan.”
Pariskunnat voivat suunnitella yhteistä talouttaan suhteen alkuvaiheesta lähtien, uskoo Danske Bankin säästämisestä ja sijoittamisesta vastaava johtaja Ville Orava. Suunnitelmallisuus luo taloudellista mielenrauhaa. Eri elämänvaiheet vaativat eri keskustelunaiheet.
“Ensitreffeillä keskittyisin johonkin aivan muuhun, mutta kyllä talousasioista kannattaa puhua jo alkumetreillä. Yksi iso kysymys on, mikä toiselle on elämässä tärkeää – kuinka paljon rahaa haluaa käyttää esimerkiksi matkailuun tai sisustamiseen? Kun elämäntilanne ja tulot muuttuvat, kannattaa myös taloudellista suunnitelmaa päivittää. Ehkäpä yhdessä säästämällä voisikin myöhemmin toteuttaa sen pidemmän matkan tai säästää isompaan kotiin.”
Danske Bankin Raha & rakkaus -kyselyn teki YouGov. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 17.7. – 24.7.2023 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksessa on pyritty löytämään syitä muun muassa siihen, miten hyvin puolisot tuntevat toistensa taloudellisen tilanteen, miten pariskunnat säästävät ja sijoittavat yhdessä ja mitä yhteisestä varallisuudesta on sovittu mahdollisen eron koittaessa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, jotka elävät parisuhteessa. Kokonaistuloksissa (N=1008 parisuhteessa elävää) keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 3 prosenttiyksikköä.