Syyskuussa 2025 julkaistussa katsauksessa Danske Bank ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1 prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat 3,5 prosenttia, joten markkinatilanne näyttää nyt vakaammalta.
Odotuksemme asuntojen hintakehityksestä on maltillinen johtuen talouden ennustettua heikommasta kehityksestä ja kuluttajien matalasta luottamuksesta. Etenkin korkeaksi noussut työttömyys ja työttömyyden pelko ovat heikentäneet kysyntää, ja liiallinen tarjonta pienemmissä asunnoissa on painanut hintoja etenkin kasvukeskuksissa. Käänne parempaan on kuitenkin vain ajan kysymys.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hintakehitys on tasaantunut kesän aikana koko Suomen tasolla. Vaikka hinnat olivat yhä 0,9 % laskussa heinäkuussa vuoden takaiseen verrattuna, hinnat nousivat kesäkuuhun verrattuna 0,2 %. Kehitys on jokseenkin eriytynyttä: esimerkiksi Helsingissä asuntojen hinnat laskivat vuoden takaiseen verrattuna 1,5 % heinäkuussa 2025, Espoon ja Kaunaisten alueille hinnat nousivat 1,2 % vuoden takaiseen verrattuna.
Pääkaupunkiseudulla kokonaisuudessaan hinnat yhä laskivat kesäkuuhun verrattuna, kun taas pääkaupunkiseudun ulkopuolella nähtiin nousua vanhojen osakeasuntojen hinnoissa edelliseen kuukauteen verrattuna.
Asuntomarkkinoilla elpymisen merkkejä
Asuntomarkkinoiden pohja on todennäköisesti nähty tämän vuoden alkupuolella. Sekä nostettujen asuntolainojen määrä, että asuntokauppojen määrä on noussut lähelle pidemmän aikavälin keskimääräistä tasoa.
”Kauppojen määrä vanhoissa asunnoissa lähestyy normaalia tasoa, vaikka hintojen todellista käännettä ei ole vielä tapahtunut. Kehitys on vaihtelevaa alueesta ja asunnon koosta riippuen. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on parantunut, mutta korkea työttömyys näkyy varovaisuutena asuntomarkkinoilla. Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat erittäin matalia, vaikka asuntojen hinnat ovat ansiotasoon verrattuna alimmalla tasolla lähes 20 vuoteen”, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Huoli työllisyydestä jarruttaa vielä monien ostoaikeita, mutta olosuhteet asuntomarkkinoiden vilkastumiselle ja asuntokauppojen määrän kasvulle paranevat talouden elpyessä ja korkojen laskiessa.
Vuoden 2025 asuntomarkkinatilanne tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti ensiasunnon ostajille
Nykyisessä asuntomarkkinassa, jossa asuntojen hinnat ovat vielä verrattain matalammalla, voittajia ovat erityisesti ensiasunnonostajat, jotka voivat ostaa ensimmäisen oman kodin aiempia vuosia edullisemmin. Matalammat asuntojen hinnat kompensoivat myös sitä, että ensiasunnonostajat ovat maksaneet asuntokaupoistaan varainsiirtoveron vuoden 2024 alusta alkaen.
Mikäli etsit ekaa omaa kotia, tutustu rahanarvoisiin ensiasunnon ostajien etuihin!
Oli kyseessä ensiasunnon osto tai asunnon ostaminen asunnon vaihdon tarpeesta, markkinatilanne, jossa asuntokauppa käy yhä hieman keskimääräistä hitaammin, antaa asunnon ostajille enemmän harkinta-aikaa lopullisen asunnon ostopäätöksen tekemiseen. Voisi siis kuvailla, että asuntomarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä etenkin harkitsevien ensiasunnonostajien markkinat.
Asuntolainalaskuri - Kokeile, kuinka paljon voisit saada asuntolainaa - Danske Bank
Korkojen lasku tuo helpotusta asuntovelallisen talouteen
Danske Bank ei odota EKP:ltä enää lisää koronlaskuja, mutta korontarkistuspäivät tuovat monille kotitalouksille säästöä korkomenoissa vielä loppuvuoden aikana. Arvioimme, että korkojen lasku vähentää kotitalouksien asuntolainojen ja kulutusluottojen korkomenoja noin 1,5 miljardia euroa vuoden 2025 aikana.
”EKP:n aiemmin tekemät koronleikkaukset valuvat kotitalouksien pääosin 12 kuukauden euriboreihin sidottuihin asuntolainoihin. Tämä korkomenojen lasku tukee kotitalouksia ja todennäköisesti myös asuntomarkkinoita etenkin ensi vuonna”, sanoo Kaisa Kivipelto.
Korkojen laskun myötä yhä useamman velallisen maksuerä pienenee korontarkistuspäivänä. Asuntovelallisen lisäksi tämä koskee myös heitä, joiden asunto-osakkeisiin kohdistuu taloyhtiölainaa.
Ennusteen mukaan uudisasuntojen tuotanto vilkastuu loppuvuonna
Vaisu kysyntä sekä kohonneet rakennuskustannukset ja kohonnut korkotaso sysäsivät asuntorakentamisen huomattavaan matalasuhdanteeseen, joka on yksi keskeisistä syistä bruttokansantuotteen laskun taustalla vuosina 2023–2024.
Odotamme rakentamisen
piristyvän etenkin vuoden 2026 aikana tukien Suomen taloutta. Patoutuneen
kysynnän purkautuminen asuntomarkkinoilla lisää uudistuotannon tarvetta. Kysynnän
vilkastuminen ja korkojen lasku lisäävät kannusteita rakentamiseen, mutta
lupahakemuksiin ja muihin rakentamisen prosesseihin kuluvan ajan vuoksi
asuntotuotanto vilkastuu kuitenkin arvioiden mukaan vasta ensi vuonna.