Danske Bank ennustaa, että Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuodelle pankki ennustaa 1,8 prosentin kasvua. Pankki on pienentänyt kasvuennustettaan tälle vuodelle (aiempi ennuste 1,8 %) ja nostanut kasvuennustetta ensi vuodelle (aiempi ennuste 1,6 %).
”Viennin asteittainen piristyminen ja orastava käänne rakentamisessa tukevat nousua, joka voimistuu 2026. Talouden epävarmuutta lisää, että odotamme yhä konkreettista tietoa mahdollisista tuontitulleista, joita Yhdysvaltain presidentti Donald Trump voi EU-maille asettaa. Mahdollisten tullien vaikutukset tuntuisivat myös epäsuorasti esimerkiksi euroalueen talouden heikkenemisen kautta”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Kuluttajan kannalta talouden horisontissa näkyy nyt myönteisiä tekijöitä. Korkojen lasku auttaa etenkin asuntovelkaisia. Ostovoima kasvaa, kun palkankorotukset ylittävät matalaksi painuneen inflaation. Kulutushaluja pienentää korkea työttömyys, jonka Danske Bank ennustaa laskevan tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja ensi vuonna 7,7 prosenttiin.
”Työttömyyden nousu huolettaa kuluttajia ja lisää säästämisalttiutta. Osa yrityksistä kärsii silti edelleen osaavan työvoiman pulasta ja työikäinen väestö pysyy kasvussa vain maahanmuuton avulla. Odotamme työllisyyden kääntyvän loivaan nousuun vuoden 2025 kuluessa, kunhan rekrytointitarpeet lisääntyvät talouskasvun myötä”, sanoo Pasi Kuoppamäki.
Investointi-ilmapiiri kohentuu vähitellen
Maailmantalouden kasvu ja asteittain kohentuva suhdannetilanne Suomelle tärkeällä EU:n sisämarkkinalla nostavat vientikysyntää. Teollisuuden luottamuskyselyn matala arvio tilauskannasta kertoo, että teollisuustuotanto on pysynyt vielä talvella vaisuna.
”Muutokset Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa saattavat johtaa tullien nousuun myös Suomesta Yhdysvaltoihin vietäville tuotteille. Teräs- ja alumiinitullien nosto ei yksin muodosta merkittävää uhkaa talouskasvulle, mutta laajemmilla tulleilla voisi olla suurempi vaikutus niin suoraan kuin epäsuoraan muun Euroopan talousvaikeuksien kautta. Yhdysvaltojen täytyy kuitenkin lähivuosina tuoda hyödykkeitä ja palveluita muualta. Odotamme Suomen suhteellisen kilpailukyvyn säilyvän hyvänä, koska maiden kahdenkeskiset suhteet ovat kunnossa ja tullit todennäköisesti nousevat korkeammalle esimerkiksi kiinalaisten hyödykkeiden osalta. Kauppasodan uhka ja sen vaikutus Euroopan talouteen on kuitenkin noussut yhdeksi merkittäväksi epävarmuuden lähteeksi”, Kuoppamäki sanoo.
Investointi-ilmapiiri kohentuu vähitellen korkojen laskiessa ja kysynnän piristyessä. Investoinnit vihreään siirtymään esimerkiksi energiatehokkuuden muodossa ovat jatkuneet ja Suomi saa jossain määrin energiaintensiivisiä investointeja esimerkiksi uusien palvelinkeskusten muodossa.
| Suomi | Toteuma (alustava) | Nyk. enn.* | Nyk. enn.* | Ai. enn.* | Ai. enn.* |
|---|---|---|---|---|---|
| 2024 | e2025 | e2026 | e2025 | e2026 | |
| BKT, volyymi% | -03 % | 1,1 % | 1,8 % | 1,8 % | 1,6 % |
| Työttömyysaste, % | 8,4 % | 8,3 % | 7,7 % | 8,1 % | 7,3 % |
| Kuluttajahintojen muutos, % | 1,6 % | 0,9 % | 1,8 % | 1,2 % | 1,8 % |
| Ansiotason muutos, % | 3,1 % | 3,1 % | 3,4 % | 3,1 % | 3,0 % |
| Asuntojen hinnat, % | -3,3 % | 2,5 % | 3,0 % | -4,0 % | 3,0 % |
| Vaihtotase / BKT, % | 0,3 % | -0,2 % | 0,0 % | -0,2 % | -0,2 % |
| Julkinen velka / BKT, % | 81,2 % | 84,6 % | 85,8 % | 82,2 % | 82,6 % |
*Nyk.enn. = Nykyinen ennuste ja Ai. enn. = Aiempi ennuste
