Kolme viidestä (59 %) 10 vuoden sisään perhevapaalla olleesta kertoo selvittäneensä perhevapaan vaikutukset omiin tuloihinsa ja eläkkeeseensä. Osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2022. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin Yougovilla teettämästä Lasikatto lompakossa 2025 -kyselytutkimuksesta.
Vaikka vaikutusta omiin tuloihin ja eläkkeeseen on selvitetty, on yhä harvempi sopinut taloudellisten vaikutusten tasaamisesta perhevapaalla. Vuonna 2025 näin oli tehnyt 57 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2022 näin oli menetellyt 64 prosenttia vastaajista.
”Kokemus perhevapaan taloudellisten vaikutuksen tasa-arvoisesta jaosta on heikentynyt vain naisilla. Lasikatto lompakossa -tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että perhevapaan vaikutukset tuloihin ja eläkkeeseen kyllä tiedostetaan aiempaa paremmin, mutta siitä ei puhuta riittävästi oman puolison kanssa. Lapsen saanti on ihana mutta myös iso mullistus monin tavoin, ja sen taloudelliset vaikutukset vaativat avointa rahapuhetta parisuhteessa”, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Joka toisessa taloudessa (51 %) oli pienennetty perhevapaalla olevan osuutta kotitalouden kulujen maksusta perhevapaan ajaksi. Lisäksi joka viides (18 %) sanoi kotitaloudellaan olevan yhteiset rahat, joten kahdella kolmasosalla perhevapaa oli otettu huomioon kuluvastuissa. Miehet kokivat selvästi naisia useammin, että perhevapaa oli huomioitu kuluvastuissa.
Vastaajista lähes joka neljäs (23 %) sanoi, että perhevapaalla olevan osuutta yhteisistä kuluista ei laskettu ollenkaan. Naisista näin sanoi 28 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia.
”Vauva-arjen keskellä olisi reilua, että kummallekin osapuolelle jäisi omaa käyttörahaa ja mahdollisuus säästää ja sijoittaa. Nyt näyttää tutkimuksemme mukaan näyttää siltä, että yhteiskunnan tukien lisäksi perhevapaat rahoitetaan enemmän miehen palkkatuloilla kuin naisen ja enemmän naisen säästöillä kuin miehen”, sanoo Kaisa Kivipelto.
Yleisimmin perhevapaat pitää nainen
Neljässä tapauksessa viidestä (82 %) nainen on pitänyt suuremman osan perhevapaista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Miehistä vain 7 prosenttia on pitänyt suuremman osan perhevapaasta. Lähes sama osuus (8 %) on jakanut perhevapaan tasan.
Perhevapaan käyttö on ensisijaisesti (32 %) jaettu sen mukaan, kummalla on suurempi halu perhevapaalle. Taloudellisin perustein jako on tehty 29 prosentissa tapauksista.
Miehistä selvästi isompi osuus (36 %) kuin naisista (23 %) sanoo jaon perustuneen taloudellisiin seikkoihin.
”Perhevapaan talousvaikutukset ylettyvät pitkälle ura-, palkka- ja eläkekehityksen kautta. Perhevapaiden tasaisempi jakaminen varmistaa, että lapsen saamisen taloudelliset vaikutukset jakautuvat tasaisemmin kummallekin vanhemmalle aina vanhuuteen asti. Tämä on tärkeää muistaa, vaikka ymmärrettävästi harva pohtii pikkulapsiaikaa pidemmälle”, sanoo Kivipelto.
Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimus
