Digi- ja väestötietoviraston digiturvabarometrin (2025) mukaan suomalaisten luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on heikentynyt, ja erityisesti digihuijaukset koetaan merkittäviksi uhkiksi.  

Danske Bankin petostorjunnasta vastaavan esihenkilön Riku‑Pekka Huhanantin mukaan suomalaisten vahva luottamus viranomaisiin ja pankkeihin tekee huijauksista valitettavan tehokkaita. Kun soittaja esiintyy luotettavana tahona ja vaatii nopeita toimia, moni toimii vaistonvaraisesti ja saattaa kiireessä astua rikollisen virittämään ansaan.   

Miten huijauspuhelun voi tunnistaa? 

Huijauspuhelun tyypillisin merkki onkin usein kiireen tunnun luominen. Puheluissa saatetaan uhkailla esimerkiksi varojen menettämisellä tai muulla vakavalla seurauksella, mikäli vastaaja ei toimi välittömästi.  

“Esimerkiksi kiire, stressi tai poikkeukselliset elämäntapahtumat tekevät ihmisistä haavoittuvaisempia erilaisille huijausyrityksille. Jos saa puhelun, jossa kuvaillaan tilanne, joka tuntuu äkkinäiseltä, dramaattiselta tai painostavalta, kannattaa pysähtyä miettimään, onko tilanne todellinen, ja tarvittaessa katkaista puhelu”, Huhanantti muistuttaa. 

Teknologian kehitys on tuonut huijarien käyttöön yhä kehittyneempiä työkaluja. Tekoälyä hyödynnetään huijauksissa entistä enemmän, ja sen käytön voi tunnistaa esimerkiksi keskustelun epätavallisista tauoista tai viiveistä. Tekoäly käsittelee ja kääntää puhetta reaaliajassa, mikä saattaa hidastaa huijarin reagointia puhelun aikana ja aiheuttaa katkonaista keskustelua. 

Huijaussoittoja voi olla vaikea tunnistaa ennalta, sillä puhelut tulevat usein ulkomailta vaihtuvista puhelinnumeroista. Vaikka suomalaiset saavat myös suoria huijauspuheluita, Huhanantin mukaan monet huijaukset saavat alkunsa sosiaalisessa mediassa. Keskustelu voidaan käynnistää esimerkiksi Facebookissa tai WhatsAppissa lähetetyllä viestillä. Uskottavuutensa vahvistamiseksi huijarit voivat käyttää tuttuja nimiä tai jopa esiintyä tunnettuina henkilöinä. 

Näin suojaudut verkkohuijauksilta 

Älä siirrä rahaa ”turvatilille” 

Yksi Suomessakin tunnettu petostyyppi on niin sanottu turvatilihuijaus. Turvatilihuijauksessa soittaja väittää olevansa pankin tai viranomaisen edustaja ja väittää asiakkaan varojen olevan vaarassa. Rikollinen pyrkii saamaan asiakkaan siirtämään rahansa niin kutsutulle turvatilille, joka todellisuudessa on rikollisten hallinnassa. Turvatilihuijauksia voi olla vaikea tunnistaa, sillä uhri tekee rahansiirrot itse omilla pankkitunnuksillaan huijarin antamien ohjeiden mukaisesti. 

“Turvatilipetos on hyvä esimerkki huijauksesta, jonka ydin on kiireen luomisessa: asiakasta painostetaan siirtämään varojaan välittömästi, jolloin aikaa tilanteen huolelliseen arviointiin ei ole”, Huhanantti kertoo. 

Danske Bankilla on aiemmin ollut käytössä Turvatili-niminen säästötilituote, joka nimettiin uudelleen Kasvutiliksi kesäkuussa 2026. Nimenmuutoksen tavoitteena on vähentää sekaannuksen riskiä ja lisätä pankkiasioinnin turvallisuutta. Lue lisää nimenmuutoksesta.

Ole tarkkana, kun tuntematon numero soittaa

Huhanantti korostaa, että on tärkeää olla tarkkana, jos saa puhelun odottamattomasta numerosta. Tuntemattomalle soittajalle ei koskaan tule luovuttaa henkilökohtaisia tietoja, kuten pankkitunnuksia.  “Puhelu kannattaa katkaista, jos tilanne tuntuu syystä tai toisesta epämiellyttävältä tai soittaja on tuntematon. On tärkeä muistaa, että mikään virallinen taho ei utele missään kanavassa tietojasi. Jos epäilet tulleesi huijatuksi, ota välittömästi yhteys pankkiisi”, Huhanantti korostaa.

Näin asioit turvallisesti verkossa

 

Miten suojautua huijauksilta?

Asiantuntijan parhaat vinkit:

 

  • Varmista viestin aitous – Tämän voi tehdä olemalla suoraan yhteydessä palveluntarjoajaan tai viranomaiseen virallisen palvelunumeron tai tunnistetun kanavan kautta.

  • Älä toimi kiireessä – tarkista tilanne huolellisesti ennen minkään toimenpiteen tekemistä.

  • Pidä laitteesi ja ohjelmistosi ajan tasalla – Päivitä käyttöjärjestelmä ja ohjelmat säännöllisesti ja varmista, että palomuuri on käytössä. Näin vähennät tietoturvariskejä.

  • Varjele henkilökohtaisia tietojasi
    Henkilötietojen, kuten pankkitunnusten, korttien tietojen ja henkilötunnuksen jakaminen voi johtaa identiteettivarkauteen tai taloudellisiin väärinkäytöksiin. Pidä pankkitietosi itselläsi, äläkä jaa niitä kenellekään – edes perheenjäsenillesi. Älä paljasta pankkitunnuksia, korttien tietoja tai muita arkaluontoisia tietoja puhelimitse, sähköpostilla tai viestillä. Käytä vain suojattuja verkkosivustoja, joiden osoite alkaa "https:".

  • Ole tarkkana viestien ja linkkien suhteen
    Älä avaa epäilyttäviä viestejä, liitteitä tai linkkejä. Kirjoita verkkopankin osoite aina itse selaimeen, kuten danskebank.fi.

Ole valppaana ja suhtaudu epäilevästi: 

 

  • viestien sisältämiin linkkeihin ja liitteisiin
  • hakukoneiden tarjoamiin hakutuloksiin ja linkkeihin, jotka ohjaavat pankkien tai viranomaisten sivuille
  • odottamattomiin puheluihin, joissa esittäydytään pankin tai viranomaisen edustajana ja pyydetään henkilö- tai pankkitietoja
  • odottamattomiin puheluihin, joissa luodaan kiireen tai kriisitilanteen tunnetta ja pyydetään tekemään nopeita toimenpiteitä tai päätöksiä
  • kaikkiin viesteihin tai puheluihin, joissa luvataan yllätysvoittoja, arvontapalkintoja tai esitetään rahapyyntöjä
  • puolituttujen tai tuntemattomien esittämiin rahapyyntöihin

Pankit ja viranomaiset soittavat erittäin harvoin odottamatta, eivätkä koskaan pyydä pankkitunnustesi tai korttisi tietoja tai henkilötietojasi viestillä, sähköpostitse tai puhelimitse. Pidä pankkitietosi itselläsi, äläkä jaa niitä kenellekään – edes perheenjäsenillesi.

Jos saat sähköposti- tai tekstiviestin, jonka lähettäjäksi on merkitty Danske Bank tai viesti näyttää siltä, että Danske Bank olisi lähettänyt sen, toivomme, että ilmoitat asiasta meille. Jos olet saanut Danske Bankin nimissä soitetun huijauspuhelun, toivomme, että ilmoitat myös näistä meille.

Voit lähettää huijaussähköpostin edelleen tai välittää meille tekstiviestin näyttökuvan osoitteeseen huijaushavainnot@danskebank.fi. Tämän jälkeen viesti kannattaa poistaa. Jos olet saanut huijauspuhelun, voit kuvailla sen sisällön omin sanoin sähköpostiviestissä.

Lue täältä miten toimia, jos joudut tili- tai korttihuijauksen uhriksi