Taitavasti ja kekseliäästi toteutettujen huijauksien tunnistaminen ei ole aina helppoa. Huijauksiin voi useimmiten törmätä sosiaalisessa mediassa tai hakukoneissa. Rikolliset lähestyvät uhreja myös tekstiviestillä, puhelinsoitolla, WhatsApp-viesteillä ja sähköpostitse.
Keneltä viesti tai puhelu tuli? Pankit ja viranomaiset soittavat erittäin harvoin odottamatta, eivätkä koskaan pyydä pankkitunnustesi tai korttisi tietoja tai henkilötietojasi viestillä, sähköpostitse tai puhelimitse. Varmista, onko saamasi puhelu tai viesti varmasti taholta, jonka nimissä soittaja tai lähettäjä esittäytyy.
Kirjaudu verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun aina oikean verkkosivun kautta. Varmin tapa päästä oikealle sivulle on kirjoittaa selaimen osoitekentään palveluntarjoajan suora osoite, esimerkiksi danskebank.fi.
Listasimme yleisimpiä huijaustapoja ja vinkkejä niiden tunnistamiseen.
Jos sähköposti- tai tekstiviestin lähettäjäksi on merkitty Danske Bank tai viesti näyttää siltä, että Danske Bank olisi lähettänyt sen, toivomme, että ilmoitat asiasta meille. Voit lähettää sähköpostin edelleen tai välittää meille tekstiviestin näyttökuvan osoitteeseen huijausviestit@danskebank.fi.
Ostosten tekeminen kotoa käsin on helppoa, mutta valitettavasti verkossa on myös huijauskauppoja, joiden ainoa tavoite on käyttäjän petkuttaminen. Tutustu, miten voit parantaa turvallisuuttasi, kun ostat verkossa.
Paranna turvallisuuttasi, kun ostat verkossa
Jotkin sovellukset eivät ole sitä, mitä väittävät olevansa. Tässä artikkelissa kerromme, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ennen Lataa-painikkeen napsauttamista.
Ole tarkkana, kun lataat sovelluksia
