Suomalaisvanhemmista vajaat 80 prosenttia maksaa lapsilleen viikkorahaa, kertoo Danske Bankin tuore Mun rahat -kyselytutkimus, jossa selvitettiin 7–12-vuotiaiden lasten viikkorahoja ja vanhempien lapsilleen antamaa talouskasvatusta Pohjoismaissa.
Viikkorahaa maksavista suomalaisvanhemmista 81 prosenttia maksaa viikkorahan käteisenä. Pohjoismaista Suomessa käytetäänkin eniten käteistä viikkorahoihin. Ruotsissa vain 57 prosenttia viikkorahaa antavista vanhemmista antaa rahan käteisenä. Norjassa sama osuus on 62 prosenttia ja Tanskassa 68. Ruotsissa neljännes vanhemmista siirtää viikkorahan pankkitilille, kun Suomessa tämä osuus jää yhdeksään prosenttiin.
– Käteisen käyttö vähenee Pohjoismaissa kovaa vauhtia. Vaikka fyysinen raha antaa kouriin tuntuvan näkymän rahan määrään, se ei valmista lasta digitaalisen rahan maailmaan, jossa me kaikki toimimme, huomauttaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
MunRahat-sovellus on Suomessa ensimmäinen 8–14-vuotiaille lapsille suunnattu mobiilipankki, jonka avulla lapsi voi oppia rahan käyttöä, säästämistä ja korttimaksamista turvallisesti. Sovellus toimii iOS- ja Android-laitteissa. Lisäksi lapsi saa käyttöönsä maksukortin, jota voi käyttää vanhemman asettamien rajojen mukaisesti. Danske Bankin asiakkaat voivat ottaa palvelun käyttöön lapsilleen täysin digitaalisesti.
Kyselytutkimuksen mukaan viikkorahojen käyttökohteita seuraa ainakin jossain määrin yli 60 prosenttia suomalaisista vanhemmista. MunRahat-ratkaisu auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin lapsen rahankäyttöä. Lapsen puhelimessa toimiva MunRahat yhdistetään vanhemman mobiilipankkiin, jolloin vanhemmalla on näkymä lapsen rahatilanteeseen ja käyttökohteisiin.
– Sovelluksen etu käteiseen rahaan verrattuna on myös se, että siinä lapsi voi itse seurata, mihin rahat kuluttaa ja toisaalta säästämistään, Appelqvist sanoo.
Suomalaista lapsista kolmella neljäsosalla on pankkitili, mutta kortti on vain 14 prosentilla.
Viikkorahat opettavat raha-asioita
Vanhempien mukaan viikkorahan antamisen tarkoitus on opettaa lapsille vastuullisuutta talousasioissa ja työskentelemään rahan eteen. Suomalaisvanhemmista 45 prosenttia pitää yhtenä viikkorahan tarkoituksista taloudellisen vastuun opettamisen, kun Ruotsissa osuus on 66 prosenttia vanhemmista.
Valtaosalla lapsista viikkoraha on vastikkeellista. Suomalaisista vanhemmista 54 prosenttia pitää viikkorahaa ”palkkana” tehdyistä kotitöistä. Tavallisimmat viikkorahaan liitetyt tehtävät ovat oman huoneen siivoaminen, kotityöt ja läksyjen tekeminen.
– Viikkorahalla voidaan opettaa lasta pitkäjänteisyyteen säästämisen kautta, mutta yhtälailla että kuluttaminen on valintojen tekemistä. Rahan rajallisuutta, mahdollisuuksia täynnä olevassa maailmassa, on hyvä jo varhaisessa vaiheessa oppia. Kun se on loppu, niin se on loppu, eikä sitä tule lisää, talousasiantuntija Nina Nordlund sanoo.
Suomalaiset vanhemmat kokevat talousasioista puhumisen muiden Pohjoismaiden vanhempia vaikeammaksi. Vain puolet vanhemmista kokee olevansa pätevä puhumaan lapsilleen raha-asioista. Ruotsissa tämä osuus on 64 prosenttia. Vain noin joka neljäs suomalainen vanhempi puhuukin raha-asioista lapsensa kanssa paljon.
– Jos vanhemmat vaikenevat rahasta, siitä voi jäädä pelottava mielikuva lapselle. Rahasta on hyvä puhua luonnollisesti muun kasvatuksen ohella. Ruokakaupassa voidaan keskustella hinnoista ja valinnoista. Voidaan rehellisesti kertoa, ettei osteta jotain, koska säästetään johonkin muuhun. Lapselle ei pidä kuitenkaan pidä perheen taloushuolia kaataa, Nordlund sanoo.
Viikkorahoissa alueellisia eroja
- Viikkorahan määrä on Suomessa viisi euroa viikossa. Kaksi kolmesta vanhemmasta antaa vähemmän kuin viisi euroa.
- Pääkaupunkiseudulla lapset saavat keskimäärin 7,4 euroa, kun Suomen muissa osissa viikkoraha on keskimäärin 4,1–4,8 euroa.
- Pienimmät viikkorahat annetaan Länsi-Suomessa, jossa viikkoraha on keskimäärin noin 4,40 euroa.
- Uudellamaalla viikkoraha on keskimäärin 6,10 euroa, Etelä-Suomessa 4,86 euroa ja Itä-Suomessa 4,63 euroa.
Nina Nordlundin viikkorahavinkit
1) Viikkorahaa on yksi parhaista talouskasvatuksen työkaluista, joten sitä kannattaa antaa, kun lapsi aloittaa koulun ja oppii laskemaan.
2) Jos lapsi ei motivoidu vastikkeellisesta (esimerkiksi kotitöihin sidotusta) viikkorahasta, niin riski on että lapsi ei opi säästämistä ja kuluttamista viikkorahan kautta ja kaiken lisäksi kotityötkin jäävät tekemättä. Silloin kannattaa harkita vastikkeettoman viikkorahan antamista.
3) Viikkoraha ”kolmella kirjekuorella”, eli yksi osa viikkorahasta laitetaan säästöön, yksi lahjoitukseen ja loput saa tuhlata. Säästöillä lapsi oppii pitkäjänteisyyttä, tuhlauksella rahoista nauttimisesta ja lahjoituksesta, että rahalla voidaan tehdä hyvää ja auttaa muita.
4) Kun lapsi on hieman vanhempi, niin voidaan siirtyä kuukausirahaan. Määrä nousee, mutta samalla myös vastuu. Rahalla maksetaan silloin myös sellaisia eriä, joita vanhemmat ovat aikaisemmin kustantaneet, kuten välipaloja tai bussimatkoja. Sijoittaminen kannattaa ottaa tässä vaiheessa kuvioon.
5) Nuorta kannattaa opettaa korkoa korolle -vaikutuksesta sekä positiivisessa mielessä sijoittamisen kautta, mutta myös varoittaa sen negatiivisesta vaikutuksesta, kuten mitä pikavipit voivat aiheuttaa.
