Ihmisen elinikä on pidentynyt ja ikäihmisiä on yhteiskunnassamme enenevissä määrin. Ikääntymisen mukana tuleviin muutoksiin ja taloudellisiin tarpeisiin ei aina osata varautua tarvittavalla tasolla. Suunnittelu ja varautuminen kannattaisikin aloittaa hyvissä ajoin, jotta oma talous olisi turvattu ja tarvittaviin hoiva- ja asumispalveluihin olisi varaa.
– Meillä on hyvä tilanne sikäli, että elämme pitkään. Suomessa on tällä hetkellä paljon vanhoja ikäryhmiä ja noin miljoona 65-vuotiasta, kertoo professori Anja Noro sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Hän toteaa, että hoivan ja palvelun tarpeeseen vaikuttaa lopulta eletty elämä ja sairaudet, mutta keskimäärin tarve tulee naisilla 80–85 iässä ja miehillä hieman aiemmin, 75–80 vuoden kieppeillä.
– Sanoisin, että 75-vuotiaista joka viides tarvitsee säännöllisiä palveluita. Osa pärjää ilman palveluita loppuun asti.
Hoivaa ja palveluja eri asumismuodoissa
Asumisen järjestäminen ikäihmiselle hänen tarpeitaan vastaavaksi on yksi olennaisista kysymyksistä. Noron mukaan olisikin hyvä miettiä jo aikaisessa vaiheessa, voisiko muuttaa johonkin sellaiseen asumismuotoon, jossa voisi vanhanakin asua, ja jossa saisi tarvitsemaansa palvelua. Vaihtoehtoja asumisen järjestämiseen ovat itsenäinen asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen sekä laitoshoito.
– Ensisijaisesti lähdetään tällä hetkellä siitä, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään, eli pyritään vahvistamaan mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen, Noro toteaa. Hänen mukaansa laitoshoitoa on ajettu Suomessa alas – vanhainkoti- ja terveyskeskushoito on laskenut 2 %:iin vanhasta noin 15–20 %:n osuudesta viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Mitä palveluasumisesta sitten joutuu maksamaan, ja miltä osin kunta tulee kustannuksissa vastaan? Kunnan osuus kustannuksista tulee palveluseteleiden muodossa, oli sitten kyseessä kunnan tuottama tai yksityinen palvelu. Tämän lisäksi maksettavaksi tulee omarahoitusosuus, jonka suuruuden ratkaisee bruttotulot.
– Etenkin tehostetussa palveluasumisessa hintaan ei kuulu enää niin paljon, kuin perinteiseen laitoshoitoon on kuulunut, missä kuukausimaksuun on kuulunut periaatteessa kaikki lääkkeitä myöten. Palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa omien kustannusten osuus nousee, siinä voi hyödyntää esimerkiksi kunnan palveluseteliä kattamaan kustannuksia, toteaa fysioterapeutti Jaana Lindqvist Seniorisäätiöstä.
Erilaiset palvelut voivat viedä suurenkin siivun eläkkeestä, ja kuluihin voi saada apuja erikseen haettavilla tuilla. Lindqvist luettelee, että esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukea voi saada KELA:lta sekä omistus- että vuokra-asumiseen. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää erilaisia hoivapalveluita ostaessa.
Huonokuntoisimmat voivat hakea eläkkeensaajan hoitotukea, jonka suuruus määrittyy hakijan hoitotarpeen mukaan. Jos pariskunnasta toinen on hyvässä ja toinen huonossa kunnossa, voi saada omaishoitajan tukea. Siihen vaikuttaa hoivan tarpeen määrä ja se, kuinka paljon työ sitoo omaista.
Oman rahoitusosuuden kattaminen
Päätös kunnallisesta hoiva- ja asumispalveluista tehdään henkilön tarpeiden mukaan. Anja Noron mukaan kriteerit kunnan järjestämään tehostettuun palveluasumiseen pääsyyn ovat tiukentuneet.
– 75 vuotta täyttäneistä 5–6 % ovat tällä hetkellä tehostetussa palveluasumisessa, tavoitteena on 7 %. Meillä on tällä hetkellä tehostetussa palveluasumisessa noin 35 000 ihmistä, hän jatkaa.
Palveluasumisen hinta voi vaihdella suurestikin kunnasta ja palvelun tarpeesta riippuen. Omarahoitusosuuden määrästä riippuen voi tulla eteen tarve miettiä rahoituksen järjestämistä myymällä omaa omaisuutta. Myytävää omaisuutta tai sijoituksia voivat olla esimerkiksi oma asunto, sijoitusasunto, kesämökki, eläkevakuutus, osake- ja rahastosijoitukset tai sijoitusvakuutus.
Vaihtoehtoja omaisuuden myynnin suhteen kannattaa punnita myynnin yhteydessä maksuun tulevien verojen kannalta. Esimerkiksi omaisuuteen ajan myötä kertyneestä arvonnoususta on myytäessä maksettava luovutusvoiton vero.
– Omaa asuntoa ajatellaan usein vanhuuden turvana, vaikka todellisuudessa harva luopuu siitä elinaikanaan, pohtii Danske Bankin lakimies Seija Järvinen. Oma asunto on kuitenkin siinä mielessä edullinen realisoinnin kohde, että se on nykyään verovapaa, eli siihen ei liity luovutusvoiton veroa, jos asunnossa on asunut yli kaksi vuotta.
Varautuminen ja tarpeiden ennakointi
Ihmiset eivät välttämättä käytä aikaansa tulevaisuutensa tai vanhuuspäiviensä miettimiseen, eivätkä havahdu ajoissa oman ikääntymisensä tuomiin tarpeisiin. Terveystilanne voi muuttua äkillisestikin, eikä voi varmasti tietää, kuinka pian tulee olemaan palveluasumisen tarpeessa. Voisivatko sitten nuoret osaltaan edesauttaa omien vanhempiensa parempaa varautumista ikääntymisen tuomiin tarpeisiin? Anja Noron mielestä vanhempien kanssa keskustelua olisi hyvä käydä.
– Mielestäni olisi hyvä pohtia terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoa. Sitä kautta on todennäköisempää että hoivan tarve viivästyy, eli siihen voi myös itse vaikuttaa. Samalla voi alkaa puhua asumisesta ja siitä, missä sitä haluaa viettää vanhuuttaan. Tällaiset asiat kannattaa ottaa riittävän aikaisessa vaiheessa keskusteluun, hän pohtii.
