Danske Bank ennustaa, että Ruotsin bruttokansantuote supistuu ensi vuonna 1,2 prosenttia. Tanskassa talous supistuisi 0,6 prosenttia ja Suomessa 0,2 prosenttia.
Pohjoismaiden valopilkku on Norja. Siellä nousseet öljyn ja kaasun hinnat ovat tukeneet bruttokansantuotetta. Globaali kasvun hidastuminen näkyy kuitenkin myös Norjassa, jonka talouskasvun Danske Bank uskoo hidastuvan ensi vuonna 0,9 prosenttiin.
”Taantumaa ennustetaan epätavanomaisissa oloissa, koska häämöttävää taantumaa voi yleensä torjua keventämällä rahapolitiikkaa. Tällä kertaa inflaatio on niin korkea, että tämä ei ole keskuspankeille vaihtoehto. Arvioimme, että Pohjoismaiden taloudellinen toimeliaisuus ja työllisyysaste painuvat hienoisen ylikuumenemisen jälkeen kestävämmälle tasolla, mutta riski heikommasta kehityksestä on ilmeinen”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.
Asuntojen hinnat laskevat
Danske Bank ennustaa asuntojen halpenevan Pohjoismaissa. Suurta muutosta ei kuitenkaan povata. Ruotsalaiset asunnot ovat halventuneet tänä vuonna 6 prosenttia vuoden alusta mitattuna. Tukholmassa asuntojen hinnat ovat laskeneet 9 prosenttia ja Malmössä 8 prosenttia.
”Korkojen nousu näkyy nyt asuntojen hinnoissa. Vaikka Ruotsissa asuntojen hinnat ovat laskeneet selvästi, emme usko laskun jatkuvan vastaavana. Ruotsissa asuntojen hinnat ovat myös nousseet erittäin nopeasti, ja markkina eroaa huomattavasti Suomesta liikkeissään”, Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Ensi vuonna pankki ennustaa asuntojen hintojen laskevan Suomessa 1 prosentin. Ruotsissa hintojen ennustetaan laskevan 8 prosenttia, Tanskassa 5,9 prosenttia ja Norjassa 2,1 prosenttia.
Inflaatio nakertaa kotitalouksien ostovoimaa
Kotitalouksien ostovoima kärsii nyt koko Pohjolassa. Toistaiseksi yksityinen kulutus on pitänyt pintansa, mutta se tulee todennäköisesti supistumaan. Moni kotitalous on nyt hyötynyt koronavuosina kerätyistä puskureista.
”Nousseiden hintojen lisäksi kotitalouksien ostovoimaa vähentää korkojen nousu etenkin Ruotsissa ja Norjassa, jossa kotitaloudet ovat velkaantuneempia, ja valtaosa velasta on sidottu vaihtuviin korkoihin. Suomessa monella kotitaloudella korontarkistuspäivään on vielä aikaa, ja osa hyötyy nyt korkosuojauksesta”, sanoo Pasi Kuoppamäki.
Ensi talvena kotitalouksien ostovoimaa määrittää etenkin energian hinta. Kylmät säät voivat näkyä hintapiikkeinä jo valmiiksi kalliissa hinnoissa. Taustalla on Venäjän Eurooppaan kohdistama energiakiristys.
”Arvioimme, että energian hintapiikeillä on Pohjoismaista merkitystä etenkin Suomelle, jossa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Energian saatavuuteen voi tulevana talvena vaikuttaa myös sabotaasi, kuten Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneet räjähdykset Ruotsin ja Tanskan lähellä osoittivat. Tilanteen eskaloituminen entisestään voi aiheuttaa arvaamattomia talousvaikutuksia, ja vaikuttaa jo nyt kuluttajien mielialaan”, sanoo Pasi Kuoppamäki.
