Reilu kolmannes eli 36 prosenttia ilman omistusasuntoa olevista alle 39-vuotiaista harkitsi kesäkuussa ensiasunnon hankkimista. Niistä, jotka eivät harkinneet ostamista, selvä enemmistö eli 85 prosenttia haluaisi joskus omistaa asunnon. Tämä selviää Danske Bankin kesäkuussa teettämästä Ensiasunnon ostajat 2022–kyselystä.
”Halu ostaa oma asunto ei ole kyselyn mukaan muuttunut vuosien aikana. Edes viime vuosina koronatilanne tai Ukrainan sota eivät vaikuttaneet nuorten haluun ostaa asuntoa, sanoo henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Tilastokeskuksen syyskuun kuluttajien luottamus –tilaston mukaan alle 30-vuotiaiden asunnon ostoaikeet ovat itse asiassa kasvaneet viimeisten kuukausien aikana, vaikka muissa ikäryhmissä ne ovat laskeneet.
“Ensiasuntoa ostavalle voi avautua nyt uusia mahdollisuuksia asuntomarkkinalla, koska myytäviä asuntoja on tarjolla paljon ja hintojen nousukehitys on ainakin väliaikaisesti taittunut. Jos oma talous on kunnossa ja asuntolaina mitoitetaan oikein, ei kannata lykätä päätöstä ostaa oma koti.”; Laine-Tolonen sanoo.
Laine-Tolosen mukaan heikentyvässä taloussuhdanteessa on yhteiskunnallisesti vältettävä toimia, jotka vaikeuttavat luotonantoa ja enemmin lisättävä joustoa laina-aikojen pidentämiseen ja lyhennysvapaisiin.
Asunto on koti, mutta myös sijoitus
Yleisimmät syyt kyselyyn vastanneiden nuorten mukaan ostaa asunto on se, että omistusasuminen on taloudellisesti järkevää ja se kerryttää varallisuutta. Riikka Laine-Tolosen mukaan hajautuneempi asunto-omistus ehkäisee tuloerojen kasvua.
Noin 60 prosenttia vastanneista ajattelee omistusasuntoa ensisijaisesti kotina ja noin 40 prosenttia sekä kotina että sijoituksena. Mitä suuremman ensiasunnon vastaaja on ostanut, sitä useammin hän ajattelee omistusasuntoa ensisijaisesti kotina.
”Asunnon ohella kannattaa sijoittaa samalla myös muihin omaisuuslajeihin. Esimerkiksi pidempi laina-aika ja pienempi lainaerä voivat mahdollistaa lainanlyhennyksen ohella myös säästämisen ja sijoittamisen. Tämä tuo taloudellista puskuria ja joustoa ihmisten talouksiin”, Laine-Tolonen muistuttaa.
Tietoa tutkimuksesta:
