Suomen taloudessa näkyy nyt useita valopilkkuja. Esimerkiksi palkat nousevat kuluttajahintoja nopeammin, mikä mahdollistaa ostovoiman paranemisen. Myös kauan odotettu korkotason lasku hyödyttää koko taloutta.
”Korkotason laskusta voi iloita, vaikka itsellä ei lainaa olisikaan. Se lisää ostovoimaa, painaa alas valtion korkokuluja ja helpottaa yritysten investointeja. Isossa kuvassa Suomen talous on kehittynyt pitkälti linjassa ennusteemme kanssa”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Maailmalla näkymät ovat kaksijakoisempia. Euroalueella ja Yhdysvalloissa palvelusektori on kannatellut kasvua myös tänä vuonna, mutta vielä alkuvuodesta ennakoitu teollisuuden kasvukäänne on jäänyt odotuksia vaisummaksi. Pankin ennusteissa euroalueen talouskasvun nähdään piristyvän maltillisesti ensi vuonna 1,2 prosenttiin, ja Yhdysvalloissa viilenevän 1,5 prosenttiin.
"Huoli erityisesti työmarkkinan viilenemisestä on hiipinyt keskuspankkien puheisiin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa olemme laskeneet Fedin korkoennustetta, ja odotamme 25 korkopisteen koronlaskuja jokaisessa kokouksessa aina ensi kesäkuuhun saakka. EKP:n uskomme jatkavan koronlaskujaan nyt hieman aiempaa ennustetta kauemmas, ja odotamme talletuskoron painuvan 2,5 prosenttiin ensi vuoden syyskuuhun mennessä. Korkoennusteemme tarkoittaisi euriborien maltillisen laskun jatkuvan ensi vuotta kohden", sanoo Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen.
Julkisen sektorin sopeutus näkyy työttömyydessä
Danske Bank ennustaa, että tänä vuonna työttömyys on 8,3 prosenttia. Ensi vuodelle pankki ennustaa 8,0 prosentin työttömyyttä.
”Työttömyys on noussut, ja uskomme sen nousevan edelleen hieman nykyisestä. Taustalla on esimerkiksi julkisen sektorin sopeutus. Kuluttajien työllisyyshuoli myös jarruttaa tekemästä isompia hankintoja. Jos talous lähtee kasvuun, niin tämä talouden vastatuuli kuitenkin heikkenee ajan kanssa”, sanoo Pasi Kuoppamäki.
Kuoppamäki kuitenkin huomauttaa, että julkisen sektorin tiukka finanssipolitiikka on syystäkin tarpeellista. Pidemmällä aikajänteellä Suomen talouteen pitäisi löytää kasvua tukevia elementtejä.
”Edullisen sähkön ympärille muodostuvat investoinnit ovat yksi selkeä mahdollisuus, mutta sen lisäksi toinen kasvun lähde voisi olla palveluvientiin panostaminen. Suomi tarvitsee investointeja aineettomaan pääomaan. Iso osa esimerkiksi Yhdysvaltojen talouskasvusta tulee nimenomaan uudesta teknologiasta ja sen hyödyntämisestä”, sanoo Kuoppamäki.
Danske Bankin päivitetty talousennuste Suomelle
| Suomi | Nyk. enn.* | Nyk. enn.* | Nyk. enn.* | Ai. enn.* | Ai. enn.* |
|---|---|---|---|---|---|
| 2023 | e2024 | e2025 | e2024 | e2025 | |
| BKT, volyymi% | -1,2% | -0,4% | 1,8% | -0,4% | 1,8% |
| Työttömyysaste, % | 7,2% | 8,3% | 8,0% | 8,2% | 7,9% |
| Kuluttajahintojen muutos, % | 6,8% | 1,9% | 1,5% | 1,8% | 1,8% |
| Ansiotason muutos, % | 4,2% | 3,0% | 3,0% | 3,5% | 2,5% |
| Asuntojen hinnat, % | -6,3% | -1,0% | 4,0% | 0,0% | 3,5% |
| Vaihtotase / BKT, % | -1,1% | -0,7% | -0,5% | -1,1% | -0,7% |
| Julkinen velka / BKT, % | 76,6% | 80,3% | 81,8% | 79,5% | 80,0% |
*Nyk.enn. = Nykyinen ennuste ja Ai. enn. = Aiempi ennuste
Nordic Outlook -raportti
Normalising economies, with risks
