Pankki laskee vuoden 2026 kokonaistuotannon kasvuennustettaan 1,1 prosenttiin (aiempi +1,5 %) ja vuoden 2027 ennustetta 0,8 prosenttiin (aiempi 1,9 %). Inflaation ennakoidaan kiihtyvän Suomessa ensi talvea kohden, mutta muuta euroaluetta maltillisemmin.
”Ensimmäisellä neljänneksellä talouskasvun vauhti oli inflaatiokorjattuna 0,9 prosenttia eli nopeimmillaan sitten vuoden 2021. Piristynyt teollisuustuotanto ja datakeskusrakentaminen tukevat investointeja. Yksityisessä kulutuksessa on edelleen kasvupotentiaalia. Reaalinen ansiotaso jatkaa nousuaan tänä ja ensi vuonna, ja myös nettovienti tukee kasvua”, sanoo Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen.
Teollisuudessa piristymisen merkkejä
Teollisuudessa tilauskantojen kehitys näyttää edelleen lupaavalta, erityisesti metalliteollisuudessa, jossa uusien tilausten määrä on kohonnut jo edellisen huippuvuoden 2022 tuntumaan. Myös kemianteollisuudessa on nähty merkkejä kysynnän vahvistumisesta. Valtaosa viennin kasvusta viimeisen vuoden aikana on löytynyt Euroopan markkinoilta.
”Viime vuonna Yhdysvaltojen tullitasoissa nähty ailahtelu on rauhoittunut ja kauppasodan vaikutukset Suomen vientiin ovat jääneet pelättyä maltillisemmiksi. Sekä Suomen osuus Yhdysvaltain tuonnista että Yhdysvaltojen osuus Suomen viennistä ovat pysyneet vakaina. Suomen vientikilpailukyky vaikuttaa siis pysyneen ennallaan. Tätä tukee myös työvoimakustannusten maltillinen kasvu erityisesti muihin pohjoismaihin verrattuna”, toteaa Ilvonen.
Työllisyys elpyy hitaasti
Vuosina 2023–2024 työttömyyden kohoaminen söi pitkälti keskiansion elpymisestä syntyneen ostovoiman nousun. Vaikka työttömiä työnhakijoita on yhä paljon, on esimerkiksi lomautusten määrä alkanut laskea. Työttömyysasteen trendi on asettunut 10,6 prosenttiin, joka on korkein taso sitten vuoden 1999.
”Työttömyysasteen taustalla on heikon työllisyyskehityksen ohella myös työvoiman osallistumisasteen kasvu, joka on hetkellisesti noussut yli 69 prosenttiin. Näin suuri osa suomalaisista on luettu osaksi työvoimaa viimeksi 1990-luvun alussa. Voimakasta elpymistä työllisten määrässä ei olla vielä nähty. Avoimia työpaikkoja on edelleen tarjolla huomattavan heikosti: keskimäärin vain yksi jokaista yhdeksää työtöntä työnhakijaa kohden. Ennustamme työttömyysasteen asettuvan keskimäärin 10,5 prosenttiin 2026 ja 10,1 prosenttiin 2027”, sanoo Ilvonen.
Inflaatio nousee maltillisesti kevään 2026 öljyn hinnannousun myötä
Elinkustannusten varsin maltillinen kasvu tukee ostovoiman elpymistä. Kokonaisinflaatio oli huhtikuussa kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna 1,5 prosenttia vuoden takaisesta. Pohjainflaatio oli vain 0,6 prosenttia. Laaja-alainen inflaatiopaine niin tavaroiden kuin palveluidenkin saralla oli maltillista sekä Iranin sodan kynnyksellä että sen alkuvaiheessa. Sodan pitkittyessä sen vaikutukset alkavat näkyä laajemmin esimerkiksi matkailun ja ruoan hinnoissa.
”Ennakoimme inflaation kiihtyvän Suomessa muuta euroaluetta maltillisemmin. Inflaation huippu saavutetaan hieman yli 3 prosentin tasolla ensi talvena, mutta kuluvan ja ensi vuoden keski-inflaatio jää hieman alle 2 prosentin”, toteaa Ilvonen.
Yksityinen kulutus piristyy vähitellen heikosta luottamuksesta huolimatta
Kotitalouksien luottamusta rasittavat yhä kallistunut energia, kohonnut korkotaso ja heikko työmarkkinatilanne. Samanaikaisesti on kuitenkin nähty myös ensimmäisiä merkkejä käänteestä parempaan. Säästämisaste laski vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 3,3 prosenttiin vuotta edeltävältä 5,6 prosentin tasolta. Myös vähittäismyynnin volyymi on kasvanut jo lähes vuoden verran.
”Ensimmäisiä merkkejä kulutuskysynnän elpymisestä on myös nähtävissä tuoreissa ensimmäisen vuosineljänneksen talouden kasvuluvuissa etenkin päivittäistavaroiden kulutuksen kasvettua. Reaalitulojen kasvun jatkuminen sekä työllisyyden vahvistuminen etenkin ensi vuonna tukevat entisestään kotitalouksien luottamusta. Luottamuksen vahvistuessa voidaan nähdä laajempaa yksityisen kulutuksen kasvua myös palveluiden ja kestotavaroiden kysynnän piristymisen myötä”, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Julkinen velka jatkaa kasvuaan
Julkiset menot kasvavat lähivuosina väestön ikääntymisen sekä puolustuspanostusten vuoksi. Tänä vuonna voimaan astuvat ansiotuloveroalennukset ja ensi vuonna laskeva yhteisöverokanta laskevat verotuloja tänä ja ensi vuonna. Menojen kasvua ja tulojen heikentymistä tasapainottavat jonkin verran tänä ja ensi vuonna tehtävät sopeutustoimet. Lisäksi valikoidut sosiaalietuuksien indeksijäädytykset jatkuvat.
”Julkisen sektorin velkasuhde kohosi viime vuoden lopulla 88,5 prosenttiin, ja odotamme kasvun jatkuvan 90,9 prosenttiin tänä vuonna ja 93,3 prosenttiin ensi vuonna. Nousun taustalla on rakenteellisen alijäämän ohella myös korkomenojen kasvu, kun taas viime vuosia vahvempi nimellinen talouskasvu auttaa tasapainottamaan velkasuhdetta”, sanoo Ilvonen.
Suhdannekatsaus -raportti
Kasvu jatkuu korko- ja energiariskeistähuolimatta
