Kuusisto osallistui keskustelujen toisen päivän viimeiseen paneelikeskusteluun yhdessä CMI:n hallituksen puheenjohtaja Marko Ahtisaaren ja PostScriptumin hallituksen puheenjohtajan, Aalto-yliopiston työelämäprofessori Peter Sarlinin kanssa. Paneeli keskittyi Suomen asemaan geotaloudellisessa ja teknologisessa kilpailussa.
Tässä Kuusiston keskeisimmät nostot keskusteluun:
- Puolustusteollisuudesta on kestäväksi kasvun ajuriksi ainoastaan, jos painopisteet muuttuvat. Puolustussektorilla voidaan kehittää laajemmin yhteiskuntaa hyödyttäviä kaksoiskäyttöratkaisuja ja yleishyödyllistä teknologiaa, mutta se edellyttää Euroopassa nykyistä suurempia panostuksia tutkimukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Yhdysvalloissa lähes puolet julkisen sektorin TKI-panostuksista menee puolustussektorille, Euroopassa vain pieni murto-osa. Monet nykyisin arkikäytössä olevista teknologisista ratkaisuista – internet, matkapuhelinyhteydet ja GPS – syntyivät alun perin puolustusteollisuuden tarpeisiin.
- Suomen parhaita valtteja globaalissa teknologiakilpailussa ovat edelleen koulutus ja korkea osaaminen. Euroopassa on pulaa matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen alan (STEM) osaajista, vaikka näiden alojen osaaminen on ajassamme yhä tärkeämpää. Suomessa tytöt pärjäävät STEM-aineissa poikia paremmin, mutta jatkavat harvoin alan opintoihin. Sukupuolistereotypiat istuvat edelleen syvässä. Valtava määrä potentiaalia jää hyödyntämättä, jos emme saa rohkaistua lahjakkaita ja osaavia tyttöjä näille aloille. Toisaalta yhtä lailla tarvitsemme ratkaisuja siihen, ettei poikien STEM-osaaminen jäisi tytöistä jälkeen.
- Fyysinen infrastruktuuri voi muodostua kasvun pullonkaulaksi. Euroopan haasteet suurvaltojen välisessä teknologis-taloudellisessa kilpailussa eivät rajoitu pelkästään kysymyksiin datasta tai teknologiasta itsessään. Myös fyysinen infrastruktuuri on kasvun pullonkaula. Siinä missä edullinen ja luotettava sähkö on Suomelle tärkeä kilpailukykytekijä, Euroopan energiaintensiivinen teollisuus kärsii yhä kalliista energiasta. Tarvitaan parempia siirtoyhteyksiä ja sähköverkon kantokyvyn vahvistamista, jotta Eurooppa – ja Suomi – pysyvät jatkossakin houkuttelevina kohteina esimerkiksi datakeskusinvestoinneille.
- Suomessa on ajateltava isommin. Tasavallan presidentti korosti puheenvuorossaan, että Euroopan on ajateltava isommin. Sama pätee Suomeen. Tarvitsemme tulevaisuudenuskoa, ja sitä varten yhteisen vision kasvusta. Se tarkoittaa, että myös suomalaisissa yrityksissä on kartoitettava kasvun mahdollisuuksia rohkeasti perinteisten vientimarkkinoiden ulkopuolelta. Globaalin etelän tarjoamat mahdollisuudet olivat näkyvästi esillä koko Kultaranta-keskustelujen ajan, ja Amerikan käpertyessä sisäänpäin yhä useampi globaalin etelän toimija on kiinnostunut yhteistyön syventämisestä eurooppalaisten kanssa.
Kuten presidentti Stubb sanoi, nyt on Euroopan hetki. Nyt voi olla myös Suomen hetki, mutta se edellyttää meiltä rohkeutta ottaa riskejä. Paneelikeskustelumme päättyi yleisökysymykseen siitä, miten uskaltaisimme myös epäonnistua. Siteerasin Michael Jordania, joka on todennut: ”I have failed over and over again in my life. And that is why I succeed.” Pelätään siis vähemmän virheitä, yritetään uudestaan ja epäonnistutaan enemmän – mieluiten jo nuoresta alkaen. Suomi on edelleen historian valossa menestystarina. Pidetään yhdessä huoli, että se on sitä jatkossakin.
