Jopa 31 prosenttia suomalaisista kohtaa jonkinlaisia huijauksia vähintään viikoittain (F-Secure Scam Intelligence & Impacts Report 2026). Suomalaisten kohtaamien huijausyritysten määrä ei välttämättä enää kasva yhtä nopeasti kuin ennen, mutta rahallisten menetysten määrä on jopa tuplaantunut viime vuosina. Finanssiala ry:n mukaan suomalaisilta yritettiin huijata vuonna 2025 yhteensä 148 miljoonaa euroa, joista pankit pystyivät estämään tai palauttamaan yli puolet.
“Muutoksen taustalla on se, että huijauksista on tullut aiempaa laadukkaampia, kohdennetumpia ja suoraviivaisempia. Rahallinen hyöty pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti, jotta pankit eivät ehtisi estää toimintaa. Yhä useammin huijausten taustalla on myös järjestäytynyttä, kansainvälistä toimintaa, jossa huijauksia tehdään ammattimaisesti”, kertoo
F-Securen tietoturva-asiantuntija Joel Latto.
Tekoälyhuijaukset yleistyvät - mitä uutta ne tuovat mukanaan?
Yksi merkittävimmistä huijaustrendeistä tällä hetkellä on tekoäly. Tekoälyn avulla rikolliset kykenevät tuottamaan entistä uskottavampia viestejä, mukauttamaan sisältöjä eri kielille ja kohdentamaan huijauksia aiempaa tehokkaammin. Aikaisemmin esimerkiksi heikko suomen kieli paljasti esimerkiksi monet huijausviestit nopeasti, mutta nyt tekoäly pystyy tuottamaan sujuvaa ja vakuuttavaa kieltä, mikä tekee huijausten tunnistamisesta vaikeampaa.
Tekoälyn avulla huijauksista on mahdollista tehdä myös entistä manipulatiivisempia. Kalastelu- ja huijausviestit ovatkin jopa neljä kertaa tehokkaampia tekoälyn kirjoittamina ihmisen tuottamaan sisältöön verrattuna.
“Lähivuosina tekoälystä voi tulla yhä merkittävämpi epäsuora huijauskanava, kun ihmiset tekevät päätöksiä tekoälypalveluiden, hakukoneiden ja automatisoitujen suositusten perusteella. Jos rikolliset onnistuvat vaikuttamaan siihen, mitä käyttäjä näkee tai mitä hänelle suositellaan, huijauksen uskottavuus kasvaa entisestään”, kertoo Latto.
Haluamme auttaa asiakkaitamme rakentamaan turvallisempaa ja helpompaa digitaalista arkea. Yhteistyökumppanimme F-Secure tarjoaa Danske Bankin henkilöasiakkaille etuja verkkoturvaan. Tutustu etuihin
Ei enää pelkkiä huijausviestejä - modernin huijauksen keinovalikoima on laaja
Moderni huijaus ei yleensä ole enää vain yksittäinen kalasteluviesti, vaan se voi edetä usean vaiheen kautta. Huijaus voi alkaa esimerkiksi sosiaalisen median arvonnalla, sähköpostilla, tekstiviestillä tai huijauspuhelulla ja jatkua sen jälkeen toisessa kanavassa. Tavoitteena on rakentaa vaihe vaiheelta uskottavuutta ja saada uhri toimimaan nopeasti.
Suomessa yleisimpiä huijausmuotoja ovat krypto- ja sijoitushuijaukset, tietojenkalastelu sekä turvatilihuijaukset. Sähköposti on edelleen pääasiallinen huijauskanava, ja sitä kautta tapahtuu jopa puolet kaikista huijausyrityksistä. Lisäksi yleisiä huijauskanavia ovat sosiaalinen media sekä huijauspuhelut ja -tekstiviestit. Yksi näkyvimmistä tämän hetken ilmiöistä ovat sosiaalisen median kilpailu- ja arvontahuijaukset. Niissä hyödynnetään tunnettujen yritysten nimiä, tuotemerkkejä tai julkisuudesta tuttuja kasvoja, jotta sisältö vaikuttaisi mahdollisimman aidolta.
Sijoituksiin liittyvissä huijauksissa uhrin euromääräiset menetykset nousevat usein huomattavan suuriksi verrattuna moniin muihin huijauksiin. Sijoitushuijauksissa voidaan hyödyntää tunnettuja henkilöitä ja lupailla poikkeuksellisen suuria sekä varmoja tuottoja. Huijarit esiintyvät usein vakuuttavina asiantuntijoina ja saattavat ohjata uhrin valesivustolle, jossa näytetään tekaistuja tuottoja, vaikka todellisuudessa rahat siirtyvät rikollisille.
“Tyypillisiä sijoitushuijauksen varoitusmerkkejä ovat liian hyvät tuotot, päätöksenteon kiirehtiminen, valheelliset voitot, epäselvät taustatiedot ja varojen kotiuttamisen vaikeus. Usein huijarit pyytävät myös pääsyä uhrin sijoitustilille tai eivät anna uhrille pääsyä omiin sijoituksiinsa”, kertoo Danske Bankin petostorjunnasta vastaava esihenkilö Riku-Pekka Huhanantti.
Toisin kuin luullaan, nuoret altistuvat vanhempaa väestöä useammin huijauksille, sillä he viettävät potentiaalisissa huijauskanavissa enemmän aikaa. Nuorten keskuudessa on viime aikoina yleistynyt myös niin sanottu rahamuulitoiminta. Rahamuulina toimiva henkilö antaa oman tilinsä, korttinsa tai pankkitunnuksensa käytettäväksi laittomasti hankittujen varojen vastaanottamiseen ja siirtämiseen, joskus pientä palkkiota vastaan. Rahamuulina toimiminen on laitonta ja se voi johtaa jopa tuomioon törkeästä rahanpesusta.
Näin suojaudut verkkohuijauksilta
Miten modernin huijausyrityksen voi tunnistaa?
Modernin huijauksen tunnistaa tyypillisesti kiireen luomisesta, auktoriteettiin vetoamisesta ja yllättävästä yhteydenotosta, jossa pyydetään toimimaan nopeasti tai jakamaan tietoja epätyypillisessä kanavassa.
Huijauksissa toistuvat usein samat psykologiset keinot. Huijari vetoaa usein auktoriteettiin, esimerkiksi pankkiin, viranomaiseen tai tunnettuun yritykseen, ja pyrkii luomaan kiireen tunteen: juuri nyt on toimittava, muuten rahat katoavat tai tarjous menee ohi. Toisinaan mukana on myös eksklusiivisuuden tunne, kuten väite poikkeuksellisesta sijoitusmahdollisuudesta tai “vain sinulle” tarkoitetusta tarjouksesta.
Kiire ja hätääntymisen tunne ovatkin usein huijauksen tehokkaimpia työkaluja. Kun ihminen saadaan pois normaalista harkintatilasta, kriittinen ajattelu heikkenee ja päätöksiä tulee tehtyä helpommin pelon, paineen tai innostuksen vallassa. Jos viesti tai puhelu tuntuu painostavalta, sitä kannattaa aina pitää hälytysmerkkinä.
“Jos ei pysty tai ehdi näkemään, mistä puhelu tai viesti tulee, ja on jo mukana keskustelussa huijarin kanssa, huijausta voi olla hyvin vaikea enää pysäyttää. Näin ollen, mitä aikaisemmin pystyy arvioimaan, että tilanteessa on jotain epäilyttävää, sitä paremmin pystyy huijauksen välttämään”, Latto avaa.
Miten toimia, jos epäilet joutuneesi tili- tai
korttihuijauksen kohteeksi? Lue ohjeet täältä
