Yleisimmät huijaustavat
Taitavasti ja kekseliäästi toteutettujen huijauksien tunnistaminen ei ole aina helppoa. Haluamme suojella sinua rikollisilta ja listasimme yleisimpiä huijaustapoja ja vinkkejä niiden tunnistamiseen.
SinulleMuun pankin tunnukset |
Yrityksille |
Taitavasti ja kekseliäästi toteutettujen huijauksien tunnistaminen ei ole aina helppoa. Haluamme suojella sinua rikollisilta ja listasimme yleisimpiä huijaustapoja ja vinkkejä niiden tunnistamiseen.
Saat sähköposti- tai tekstiviestin, joka näyttäisi tulevan pankilta, viranomaiselta tai muulta luotettavalta lähettäjältä tai puhelun, jossa soittaja esiintyy esimerkiksi pankin työntekijänä tai viranomaisena. Viesti koskee yleensä tiliisi tai korttiisi liittyvää ongelmaa, maksunpalautusta tai vaikkapa noutamatta jäänyttä pakettia. Napsauttamalla viestissä olevaa linkkiä päädyt valesivulle, jolla huijari yrittää houkutella sinua paljastamaan pankkitili-, luottokortti- tai henkilötietojasi.
Valesähköpostit tai -tekstiviestit alkavat esimerkiksi ”Hei” tai ”Hyvä asiakas” sen sijaan, että niissä mainittaisiin nimesi. Viesteissä lähettäjän nimessä on usein pieniä poikkeamia, ja linkit ovat vaikeaselkoisia tai lyhennettyjä, kuten "bit.ly". Danske Bankin oikea osoite danskebank.fi voi olla vaikkapa danskkebank.fi tai danskebank.cn. Tietojenkalastelusähköposteissa ja tekstiviestihuijauksissa käytetty kieli luo usein kiireellisyyden tunteen. Sähköposti- tai tekstiviestissä kerrotaan, että on tärkeää, että avaat liitteenä olevan tiedoston tai napsautat linkkiä, joka ohjaa sinut kirjautumaan väärennetylle sivustolle pankkitunnuksilla tai antamaan muita henkilökohtaisia tietoja. Jos napsautat linkkiä ja annat tietosi, huijarit voivat kirjautua pankkitilillesi ja varastaa rahasi.
Älä avaa viestissä olevia linkkejä - äläkä vastaa viestiin. Poista viesti. Jos näyttää siltä, että viestin lähettäjä on Danske Bank, ilmoita siitä meille osoitteeseen huijausviestit@danskebank.fi. Liitä mukaan näyttökuva viestistä. Jos saat ilmoituksen pankilta saapuneesta viestistä, käy lukemassa se omasta mobiilipankista sen sijaan että klikkaisit linkkejä. Muista myös, että pankkitunnusten tai kortin tietoja ei tule antaa millekään linkin kautta avautuvalle sivulle.
Katso esimerkkejä valesähköposteista
Puhelinurkinta tai vishing tarkoittaa väärennettyjä puheluita huijarilta, joka väittää soittavansa pankistasi tai jostakin muusta yrityksestä tai organisaatiosta. Huijari yrittää huijata sinua luovuttamaan henkilökohtaisia tai taloudellisia tietoja tai saada sinut siirtämään rahaa huijarin hallitsemalle tilille.
Yksi tunnettu puhelinurkinnan menetelmä on turvallisen tilin huijaus, jossa huijari kertoo kohteelleen, että tämän tili on vaarantunut. Huijari taivuttelee uhrin suorittamaan maksun ”turvalliselle tilille”, joka onkin todellisuudessa huijarin tili.
Valetukipyynnössä sinuun ottaa yhteyttä henkilö, joka väittää kuuluvansa esimerkiksi Microsoftin asiakastukitiimiin. Hän yrittää saada sinut paljastamaan tietokoneesi käyttäjätunnuksen ja salasanan, jotta hän voisi auttaa sinua tietokoneeseen liittyvässä ongelmassa. Tai hän pyytää sinua asentamaan Teamviewer –etähallintaohjelman. Huijari saattaa pyytää sinulta myös korttitietojasi tai lupaa kirjautua tietokoneellesi tai verkkopankkiisi.
Luotettavien palveluntarjoajien teknisestä tuesta ei soitetaan asiakkaille ilman, että asiakkaan kanssa on sovittu yhteydenotosta etukäteen.
Lopeta puhelu, jos yllättäen soittanut henkilö väittää olevansa jonkin palveluntarjoajan teknisestä tuesta. Älä anna soittajalle mitään henkilökohtaisia tietojasi. Älä myöskään asenna tai anna asentaa tietokoneeseesi etäyhteysohjelmia soittajan pyynnöstä.
Haittaohjelma on pieni ohjelma, joka asennetaan tietokoneellesi, matkapuhelimeesi tai tabletillesi ilman, että tiedät siitä mitään. Haittaohjelma saattaa tulla klikkaamasi linkin mukana, tuntemattoman ohjelman latauksessa tai tartunnan saaneessa tiedostossa. Jotkin haittaohjelmatyypit saattavat vakoilla asioitasi ja siepata henkilötietojasi. Toisenlaiset ohjelmat puolestaan luovat ”näkymättömän” sivun verkkopankin kirjautumissivun päälle ja kopioivat kirjautumistietosi.
Käyttämäsi laite voi hidastua merkittävästi, ohjelmien avaaminen kestää ja datan käyttö lisääntyä. Laitteellesi voi ilmestyä ohjelmia ja tuntemattomia kuvakkeita tai matkapuhelimeen sovelluksia, joita et ole asentanut. Joissain tapauksissa esimerkiksi tuttavasi saattavat saada sinun nimissäsi lähetettyjä roskaposteja. Muista pitää virustorjuntaohjelmasi, palomuuri, käyttöjärjestelmäsi ja sovelluksesi aina ajan tasalla.
Ota laite pois internetistä katkaisemalla verkkoyhteys tai irrottamalla verkkopiuha laitteestasi. Tuhoa väliaikaistiedot ja tarkista selaimen toimivuus. Aja virustarkastus ja tarvittaessa asenna käyttöjärjestelmä uudestaan. Jos epäilet haittaohjelmaa, mutta et osaa poistaa sitä itse, laite kannattaa viedä huollettavaksi asiantuntijalle.
Rakkauspetoksessa huijari lähestyy jotakuta digitaalisten kanavien kautta ja aloittaa keskustelun tarkoituksenaan luoda romanttinen suhde. Rakkaushuijari hyödyntää sitten suhteessa syntynyttä luottamusta käyttääkseen kohdetta hyväksi ja huijatakseen häneltä rahaa. Rakkaushuijarit vaikuttavat usein vilpittömiltä, tunteellisilta ja erittäin välittäviltä. He pyytävät usein aluksi vain vähän rahaa, mutta ajan myötä he pyytävät uhriaan lähettämään heille yhä enemmän ja enemmän.
Internetin deittipalstoilla toimii huijareita, jotka ovat erittäin taitavia sosiaalisessa manipuloinnissa. Voi olla hyvin vaikea tunnistaa, onko kyseessä tavallinen tutustuminen toiseen seuraa hakevaan ihmiseen vai ammattirikollisen huijausyritys. Huijarin tavoite on ainoastaan taloudellinen hyöty.
Rahan pyytäminen uhrilta alkaa romanttisen viestittelyn jälkeen. Huijari yleensä viittaa kiireelliseen hätätilanteeseen ja tilapäiseen lainan tarpeeseen.
Älä lähetä rahaa tai henkilötietojasi kenellekään. Ota yhteyttä asiakaspalveluumme, jos epäilet tietojesi jo joutuneen vääriin käsiin.
Sijoitushuijaukset lähtevät liikkeelle yleensä sosiaalisen median, sähköpostin tai puhelun välityksellä. Huijausmainoksissa saatetaan käyttää myös julkisuuden henkilöitä. Mainokset sijoittamisen korkeiden tuottojen lupauksilla saattavat houkutella ottamaan yhteyttä mainostajaan. Puhelimitse yhteyttä ottava soittaja on usein ulkomaalainen henkilö, joka esittäytyy esimerkiksi sijoitusneuvojaksi, arvopaperivälittäjäksi tai salkun hoitajaksi.
On olemassa myös teknisesti kehittyneempiä sijoitushuijauksia, joissa rikollistaho on tehnyt uskottavan näköisen verkkosivun, jolla asiakas voi ikään kuin seurata sijoituksiaan, mutta todellisuudessa sivusto on tekaistu ja rahat menevät rikollisille.
Nyrkkisääntönä on, että jos joku sijoituskohde kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, silloin kyseessä on hyvin suurella todennäköisyydellä huijaus. Huijari pyrkii nopeuttamaan päätöksen tekoasi tai painostaa siihen, ettet voi kieltäytyä tarjouksesta. Tehdylle sijoitukselle voidaan maksaa ensin huomattavia voittoja ja näin houkutellaan lisäsijoittamiseen. Sen jälkeen yhteydet katkeavat, eikä soittoihin ja sähköposteihin vastata. Saamiesi tarjousesitteiden asiasisältö on yleensä hyvin kevyt ja peittelevä, tarjottava tuotto on keskitasoa parempaa ja tarjoajan yhteys- ja kotipaikkatiedot ovat puutteelliset.
Selvitä, pitävätkö sijoitusneuvojan viittaukset paikkaansa: onko sijoituksilla vakuutta, kuka sijoituksia hallinnoi ja kuuluvatko sijoitukset jonkin viranomaisen valvontaan. Jos saamasi sähköposti näyttää olevan peräisin tunnetulta yritykseltä, ota yhteyttä lähettäjään yrityksen virallisten sivujen kautta ja varmista, että viesti on aito, ennen kuin sijoitat rahojasi. Kysy tarvittaessa neuvoa asiantuntijalta.
Varoituslista epäilyttävistä ja luvattomista palveluntarjoajista (finanssivalvonta.fi)
Huijauksen kuvaus
Kiristysohjelmat ovat haittaohjelmien uudempi muoto, joka yleistyy jatkuvasti. Jos kiristysohjelma on tartuttanut tietokoneen tai verkon, se estää järjestelmän käytön tai salaa sen tiedot. Erityisesti lukitseva kiristysohjelma ja salaava kiristysohjelma ovat suosittuja. Rikolliset vaativat lunnasrahoja tietojen vapauttamista vastaan.
Näin voit tunnistaa huijauksen
Lukitseva kiristysohjelma estää tietokoneen perustoiminnot, kuten työpöydän käytön ja mahdollistaa vain osittaisen hiiren ja näppäimistön toiminnan. Salaavan kiristysohjelman tavoitteena on salata tärkeät tietosi, kuten asiakirjat, kuvat ja videot, mutta se ei häiritse tietokoneen perustoimintoja. Voit nähdä tiedostot, mutta et pääse käsiksi niihin. Sen vuoksi on tärkeää huolehtia säännöllisestä varmuuskopioinnista ja säilyttää varmuuskopiot poissa verkosta turvallisissa olosuhteissa.
Toimi näin, jos epäilet kiristysohjelmaa
Yritä poistaa haittaohjelma tai käynnistää laite uudestaan. Jos et osaa toimia itse, kannattaa laite viedä huollettavaksi asiantuntijalle.
Identiteettivarkaus on rikollinen teko, jossa huijarit varastavat petoksen tekemistä varten henkilökohtaisia tietoja, kuten henkilötunnuksen tai verkkopankkitunnukset. Varastettuja henkilötietoja voidaan käyttää väärin lainan ottamiseen, tilien luomiseen uhkapelisivustoille tai luotolla ostamiseen uhrin nimissä.
Vinkkejä identiteettivarkauksilta suojautumiseksi
Rahan muulauksessa henkilö siirtää laittomasti hankittua rahaa eri tilien välillä ja saa siitä palkkion. Rahamuulina toimiminen on laitonta, koska järjestäytyneet rikollisryhmät voivat pestä rahaa rahamuulien avulla. Rikolliset värväävät uhreja eri tavoin, esimerkiksi lähestymällä heitä kadulla, henkilökohtaisen yhteydenoton kautta, sähköpostitse tai sosiaalisen median kanavilla.
Rahamuulina toimiminen on rikos, ja rahan muulauksella on vakavia seurauksia, kuten pankkitilien sulkeminen, rikosrekisterin saaminen tai vankilaan päätyminen.
Vinkkejä rahamuuliksi joutumisen välttämiseksi
Jos epäilet antaneesi tietojasi vääriin käsiin, ota heti yhteyttä asiakaspalveluumme. Asiantuntijamme ovat apunasi kaikissa epäilyttävissä tilanteissa vuorokauden ympäri.
0200 2585 (pvm/mpm)
Saatat joutua huijauksen tai petoksen uhriksi monilla eri tavoilla. Hanki täältä hyvät ohjeet huijauksen tunnistamiseksi – ja toimintaohjeet sen varalta, että vahinko pääsee tapahtumaan.
Toimi välittömästi, jos epäilet huijaustaTutustu ohjeisiin, joiden avulla vältyt huijareilta ja huolehdit verkkoturvasta.
Lue, kuinka huijauksilta voi pysyä suojassa