Siirry sisältöön

Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden hurja nousu taittuu ensi vuonna Suomessa nousu maltillisinta

Koronan kiihdyttämät asuntomarkkinat osoittavat tasoittumisen merkkejä, tuore Nordic Outlook -katsauksemme ennustaa. Koronakriisissä hyvin pärjänneitä Pohjoismaita varjostaa nyt globaalin talouden hidastuminen ja inflaation kiihtyminen.

Asuntojen hinnat nousevat Pohjoismaissa vielä tänä vuonna kovaa vauhtia, mutta ensi vuonna hintojen nousu alkaa normalisoitua tuore Nordic Outlook -katsauksemme ennustaa. Kovinta nousuvauhtia katsaus ennustaa Ruotsiin, jossa hintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna jopa 14 prosenttia.

Tanskassa hintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 11,5 prosenttia, Norjassa 9 prosenttia ja Suomessa 3,8 prosenttia. Danske Bank ennustaa ensi vuonna hintojen nousevan Ruotsissa 4 prosenttia ja muissa Pohjoismaissa noin 2 prosenttia.

– Hintojen nousu on alkanut rauhoittua, kun talouksia on avattu. Finanssipolitiikkaa on kiristetty kaikissa Pohjoismaissa, kun tukiohjelmia on lopetettu. Rahapolitiikassa Norja on jo nostanut ohjauskorkoa ja tulemme näkemään nostoja myös jatkossa. Ruotsissa keskuspankki viestittää korkotason pysyvän nykyisellä tasollaan. Sama koskee myös euroaluetta, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.

Suomessa asuntojen hinnat nousevat muita Pohjoismaita hitaammin asuntomarkkinoiden epätasaisen kehityksen ja rakentamisen takia.
– Vuoden 2021 toisella neljänneksellä osakeasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 5,3 prosenttia viime vuodesta. Jatkossakin asuntojen hintojen nousu todennäköisesti etenee pääkaupunkiseudun vedolla. Asuinrakentaminen on jatkunut vahvana, mikä merkittävällä tavalla vaimentaa hintojen nousupaineita kasvukeskuksissa, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Pahimpana uhkana stagflaatio

Pohjoismaat ovat selvinneet koronakriisistä muuta Eurooppaa pienemmällä pudotuksella. Nyt taloudet toipuvat melko samaan tahtiin, sillä tälle vuodelle ennustamme kaikkiin Pohjoismaihin 3,3-4 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna Norja ja Ruotsi yltävät kovimpaan kasvuun.

– Pääskenaariossamme lähdemme siitä, että maailmantalous ja Pohjoismaat laskeutuvat pehmeästi kriisiä edeltäneen talouskasvun tasolle. Näemme kuitenkin jo nyt, että talouskasvu on tasoittumassa globaalisti ja on riski, että tämä muuttuu selväksi kasvun hidastumiseksi, mikä vahingoittaisi Pohjoismaiden avoimia talouksia, Olsen sanoo.

Olsenin mukaan riskinä on, että talouskasvu hidastuu samaan aikaan kun inflaatio kiihtyy.

– Globaalit toimitushäiriöt rajoittavat tuotantoa ja ovat yksi syy, miksi inflaatio kiihtyy. Tämä aiheuttaa riskin stagflaation paluusta, mutta ei samassa muodossa kuin 1970-luvulla. Kyseessä on hankala tilanne poliitikoille ja keskuspankeille. Koronakriisin ja siitä palautuminen on kuitenkin tilanne, josta meillä ei ole kokemusta. Tämän takia on suuri riski, että tilannetta tulkitaan väärin, Olsen sanoo.

Pohjoismaat kohtaavat talouden mahdollisen viilenemisen erilaisessa tilanteessa, vaikka ne ovat selvinneet koronakriisistä hyvin samankaltaisesti.

– Vahvan elpymisjakson jälkeen muilla Pohjoismailla on enemmän finanssipoliittista liikkumavaraa, sillä niiden julkiset taloudet saavuttavat ylijäämän vuonna 2022, mutta Suomen julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu, Kuoppamäki sanoo.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.