Helsinkiläinen Esa Juntunen, 32, kasvoi duunariperheessä ja sai 1990-luvun lapsena kotoaan tyypilliset opit: säästäminen on hyvästä, lainat pahasta.  

17-vuotiaana hän istui lukiossa yhteiskuntaopin tunnilla, jossa puhuttiin osakemarkkinoiden ja korkojen käyttäytymisestä suhteessa toisiinsa: kun osakemarkkinat nousevat, korot laskevat ja päinvastoin.  

 

Samaan aikaan ympärillä jylläsi finanssikriisi.  

 

“Ymmärsin, että se mitä meille opetetaan, ei pidä paikkaansa. Juuri samalla hetkellä oli päällä tilanne, jossa korot ja osakkeet nousivat ja laskivat yhtä aikaa”, Esa sanoo. 

 

Tämä herätti hänen kiinnostuksensa opiskella asiasta lisää ja ryhtyä sijoittamaan. 

 

“Marssin silloiseen Sampo-pankkiin, nykyiseen Danske Bankiin, isäni kanssa, sillä olin vielä alaikäinen. Avasimme minulle arvo-osuustilin.” 

 

"Suorastaan ahdistaa, kuinka paljon ihmiset pitävät rahojaan säästötileillä, vaikka rahat voisi laittaa töihin sijoitusmarkkinoilla"

Sijoittamista opiskelijabudjetilla

Taloudesta kiinnostunut Esa hakeutui lukion jälkeen opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Hän työskenteli osa-aikaisesti ja sai sen avulla elämiseen riittävästi rahaa. Opintolainat hän sen sijaan sijoitti. 

“Ensimmäisten opiskeluvuosien aikana sain sijoitettua noin 5000–6000 euroa vuodessa. 

Sijoitin osakkeisiin sen, minkä pystyin, yleensä kerran kolmessa kuukaudessa. Opiskelijana oli vaikea sijoittaa, sillä rahaa oli vähän”, Esa muistelee. 

Hän kertoo olleensa perinteinen aloitteleva sijoittaja ja tehneensä kaikki tyypilliset virheet. 

“Keskityin aivan liikaa kertyviin osinkoihin. 500–2000 euron osinkotulot olivat opiskelijalle suuria rahoja. Tuli tehtyä paljon tyhmiä sijoituspäätöksiä.”  

Esa sanoo, että sijoittamisessa oppirahat täytyy aina maksaa. 

“Yleensä ensimmäiset sijoitukset epäonnistuvat. Sitä ei pidä hävetä tai harmitella, se on normaalia”, hän kannustaa. 

24-vuotiaana Esa törmäsi blogikirjoitukseen, joka käsitteli taloudellista riippumattomuutta.  

“Aikaisemmin minulla ei ollut mitään varsinaista syytä sijoittaa, mutta tein sitä, koska se oli mielenkiintoista. Kun luin blogitekstin, ymmärsin, että haluan pyrkiä taloudelliseen riippumattomuuteen. Silloin sijoittamisestani tuli oikeasti tavoitteellista.” 

Raha on Esalle työkalu, jolla hän saa ostettua aikaa. 

“Jos jonain päivänä saan lapsia, minulla on perheelleni enemmän aikaa, kun ei tarvitse tehdä niin paljon töitä. Haluaisin tulevaisuudessa myös kirjoittaa enemmän.” 

Esa on kirjoittanut Omavaraisuushaaste-blogia kahdeksan vuoden ajan. Häneltä ilmestyi keväällä 2023 myös sijoittamisesta kertova tietokirja Viisas sijoittaja: Tunne itsesi ja osakemarkkinat. 

It-tehtävissä työskentelevä Esa sanoo, että hänen tulonsa ovat kasvaneet uran edetessä, mutta kulutus ei ole noussut juurikaan opiskelija-ajoista. Hän pystyy sijoittamaan 1500–2000 euroa kuukaudessa.

Sijoittaminen on ikuista oppimista 

Esa toteaa, että sijoittamisessa lyhyen aikavälin onnistuminen on yleensä kiinni tuurista ja ajoituksesta. Jos kerran onnistuu, ei kannata heti ottaa suurempia riskejä.  

“Jos sijoittamisessa menestyy ja onnistuu, siitä ei yleensä opi mitään. Siitä saattaa koitua yli-itsevarmuus, jolloin ihminen kokee olevansa hyvä sijoittaja. Sen jälkeen hän yleensä tekee yhä tyhmempiä sijoituksia.” 

Yleensä äkkirikastumiseen pyrkivät ihmiset toimivat etenkin nousukaudella hetken huumassa. Esan mukaan osakkeista kannattaisi kiinnostua nimenomaan silloin, kun pörsseissä menee huonosti. 

Esan perusperiaatteena on pitää pankkitilillä kolmen kuukauden kulujen verran rahaa ja sijoittaa sen jälkeen jäävä ylimääräinen osuus. 

“Olen sitä mieltä, että kannattaa sijoittaa ne rahat, joita ei tule tarvitsemaan lyhyellä aikavälillä, vaikka tapahtuisi mitä. Jos esimerkiksi auto hajoaa ja kaikki rahat ovat osakkeissa, ne täytyy myydä. Ja yleensä silloin on aina huono aika myydä, kun on pakko.” 

Esa puhuu hajauttamisen puolesta. Hän hajauttaa ajallisesti eli sijoittaa säännöllisesti, ei pelkästään nousukausina. Lisäksi hän on hajauttanut sijoittamalla osakkeisiin ja asuntoihin. Hänellä on kaksi sijoitusasuntoa, toinen Helsingissä ja toinen Tampereella. Esa hajauttaa myös maantieteellisesti sijoittamalla Suomeen ja Yhdysvaltoihin sekä toimialoittain. 

“Pyrin siihen, että mikään toimiala ei ole yli 30 prosenttia salkustani. Pyrin sijoittamaan vakaisiin ja defensiivisiin toimialoihin. Mausteena salkussa voi olla vähän jotain jännempää eli kovemman kasvun yhtiöitä. Niissä myös riski on toki korkeampi”, Esa kertoo. 

"Sitten täytyy vain luottaa prosessiin. Sijoitukset menevät aina lyhyellä aikavälillä alas ja ylös. Hajauttamalla ajallisesti ja eri kohteisiin sijoittamisen riskiä voi kuitenkin pienentää."

Esan vinkit sijoittamiseen 

Esa suosittelee oman talouden tarkkaa kuukausiseurantaa, jotta on helpompi nähdä, mihin rahaa menee ja minkä verran on mahdollista laittaa säästöön ja sijoituksiin. Lisäksi hän kehottaa luomaan seurannasta, säästämisestä ja sijoittamisesta itselleen tavan. 

“Paras tapa sijoittaa pitkäjänteisesti on tehdä siitä niin automaattista ja tavanmukaista, ettei sitä oikeastaan enää edes ajattele. Kun näitä päätöksiä ei tee tunteella, tulee myös paras lopputulos.” 

It-tehtävissä työskentelevä Esa sanoo, että hänen tulonsa ovat kasvaneet uran edetessä, mutta kulutus ei ole noussut juurikaan opiskelija-ajoista. 

“Se aiheuttaa automaattisesti sen, että rahaa jää enemmän säästöön. Pystyn sijoittamaan 1500–2000 euroa kuukaudessa. Minulla on noin 450 000 euron nettovarallisuus.” 

Esan mukaan yksi tärkeimmistä asioista on asettaa itselleen konkreettinen tavoite ja pyrkiä sinnikkäästi sitä kohti. Se voi olla esimerkiksi nelipäiväinen työviikko tai eläkkeelle jääminen etuajassa. Näin säästämisestä ja sijoittamisesta on helpompi pitää kiinni. 

“Sitten täytyy vain luottaa prosessiin. Sijoitukset menevät aina lyhyellä aikavälillä alas ja ylös. Hajauttamalla ajallisesti ja eri kohteisiin sijoittamisen riskiä voi kuitenkin pienentää.” 

Esa mainitsee myös, ettei kertasijoituksen tarvitse olla massiivinen, kunhan sijoittaa säännöllisesti ja kärsivällisesti pitkällä aikavälillä. 

“Suorastaan ahdistaa, kuinka paljon ihmiset pitävät rahojaan säästötileillä, vaikka rahat voisi laittaa töihin sijoitusmarkkinoilla”, hän huokaa. 


Materiaali on yleistä tietoa eikä se ole täydellinen kuvaus sijoituskohteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan tulee tutustua sijoituskohteen ominaisuuksiin, riskeihin ja verotukseen.

Sijoittamiseen liittyy aina taloudellinen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. On syytä muistaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Asiakkaan tulee perustaa sijoituspäätöksensä omaan arvioonsa rahoitusvälineestä ja siihen liittyvistä riskeistä, sillä asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista.

Tämä materiaali ei ole yksilöllinen suositus eivätkä annetut tiedot liity yksittäisen asiakkaan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Vaikka pyrkimyksenä onkin antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, ei pankki takaa ulkopuolisista lähteistä saatujen tietojen täydellisyyttä tai virheettömyyttä. Esitetyt näkemykset edustavat pankin arvioita materiaalin laatimishetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Pankki ei vastaa mistään kuluista tai tappioista, joita materiaalin tietojen käyttö voi aiheuttaa.

Materiaali sisältää pankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki oikeudet.