Tietoa sijoitusobligaatioista

Näillä sivuilla voit tutustua sijoitusobligaatioiden perusominaisuuksiin, hyötyihin ja riskeihin. Kun opit tuntemaan tuotteisiin liittyvät termit ja toimintaperiaatteet on niihin sijoittaminen ja sijoitusten seuraaminen entistä mielenkiintoisempaa. Sivuille on myös koottu strukturoitujen tuotteiden yhteydessä käytettyä yleistä sanastoa.

Kiinnostuitko?

Soita Sijoitusasiantuntijakeskukseemme 0200 2000 (pvm/mpm) ma–pe 8–18 ja tee merkintä.

Katso merkittävissä olevat tuotteet

Kolme hyvää syytä säästää sijoitusobligaatioiden avulla

Suojaa pääomalle

Danske Bank sitoutuu liikkeeseenlaskijana maksamaan tuotetyypistä riippuen 85 – 100 % lainan nimellispääoman takaisin laina-ajan päätyttyä.

Pääsylippu markkinoiden arvonnoususta nauttimiseen

Sijoittajana hyödyt kohde-etuuden arvon mahdollisesta suotuisasta kehityksestä.

Vaivattomuus

Sijoitusobligaatioon sijoittaminen ei vaadi markkinoiden aktiivista seurantaa ja on kustannuksiltaan kilpailukykyinen säästämistuote.

Usein kysyttyjä kysymyksiä sekä tietoa sijoitusobligaatioiden verotuksesta ja riskeistä

  • Usein kysyttyjä kysymyksiä

    Millaiselle sijoittajalle sijoitusobligaatiot sopivat?

    Sijoitusobligaatiot sopivat sijoittajalle, joka haluaa turvaa sijoittamalleen pääomalle sekä samalla tavoitella tuottoa varoilleen. Sijoitusobligaatioon tulee sijoittaa vain varoja, jotka joutavat olemaan sidottuna sijoitukseen sen koko juoksuajan (3-5 vuotta). Toisin sanoen sijoitusobligaatioon sijoittaminen vaatii malttia, mutta toisaalta vastineeksi sijoittaja saa turvaa ja mahdollisuuden hyvään tuottoon.

    Voinko myydä sijoitusobligaation kesken sijoitusajan?

    Sijoitusobligaatiosta voi luopua kesken sijoitusajan myymällä sen takaisin pankille. Danske Bank ylläpitää jälkimarkkinahintoja sijoitusobligaatioille. Voit tarkistaa lainojen suuntaa-antavat takaisinostohinnat täältä.

    Miksi merkitsemäni sijoitusobligaation jälkimarkkinahinta on alle 100 vaikka kyseessä on pääomaturvattu sijoitus?

    Sijoitusobligaation arvo muodostuu kahdesta osasta: tuotto-osasta ja turvaavasta osasta.

    • Tuotto-osan arvonmuodostus
    • Tuotto-osan arvonmuodostus on riippuvainen kohde-etuuden kehityksestä. Kohde-etuuden arvo määritellään laina-ajan lopussa alkuarvon ja keskiarvostettujen loppuarvojen välisestä muutoksesta. Kaukana eräpäivästä tuota ei voi tietää, koska voimakkaastikin noussut kohde-etuus ehtii vielä laskea - ja päinvastoin. Eräpäivää kohti mentäessä ja keskiarvostuksen alkamisen jälkeen varmuus lisääntyy ja tuotto-osan kehitys näkyy selvemmin jälkimarkkinahinnassa.

    • Turvaavan osan arvonmuodostus
    • Korkojen noustessa lainan juoksuaikana vaikuttaa se negatiivisesti turvaavan osan arvoon. Alkuvaiheessa vaikutus on suurin, kun korkoriski on suurimmillaan. Vaikka korot jatkaisivat nousuaan koko laina-ajan, ei vaikutus ole loppuvaiheessa enää yhtä suuri kuin alussa koska korkoriski on pienentynyt.

      Yllä mainituista syistä johtuen sijoitusobligaatio kannattaa valmistautua pitämään yleensä noin 3-5 vuotta ennen kuin kohde-etuuden (tuotto-osan) ja turvaavan osan arvonnousu alkaa näkyä kunnolla jälkimarkkinahinnassa. Varsinainen pääomaturva (yleensä 85 % - 100 % nimellispääomasta) onkin voimassa vasta eräpäivänä, ei ennen tätä.

      Kuuluvatko sijoitusobligaatiot talletussuojan piiriin?

      Sijoitusobligaatiot eivät kuulu talletussuojan piiriin vaan niihin liittyy liikkeeseenlaskijariski.

      Onko ulkomaisiin kohde-etuuksiin sijoittavissa sijoitusobligaatioissa valuuttakurssiriskiä?

      Yleensä julkisissa sijoitusobligaatioissa ei ole suoraa valuuttakurssiriskiä vaan kohde-etuudet ovat euromääräisiä. Sijoitusobligaatioiden kohde-etuudet ja ehdot vaihtelevat kuitenkin lainaerittäin ja kehotammekin sijoittajaa tutustumaan kunkin lainan ehtoihin erikseen.

  • Verotus

    Danske Bank A/S:n liikkeeseenlaskemien sijoitusobligaatioiden tuoton verotus

    • Eräpäivänä maksettava tuotto (indeksihyvitys) on korkotuloon rinnastettavaa pääomatuloa
    • Pääomatulon veroprosentti on tällä hetkellä 30 %. Siltä osin kuin verotettavat pääomatulot ylittävät verovuonna 30.000 euroa, pääomatuloveroprosentti on 34 %.
    • Kun tuotto maksetaan, siitä peritään ennakonpidätyksenä 30 %.
    • Tuotosta voi vähentää pääomatulojen hankkimiseen kohdistuneita tulonhankkimismenoja kuten sijoitusobligaation hankintaa varten otetun lainan korot (tulonhankkimislaina).
    • Huomioithan lisäksi, että vuodesta 2016 lukien myös luovutustappiot ovat olleet vähennyskelpoisia muista pääomatuloista.

    Sijoitusobligaation pääomaa koskevan myyntivoiton tai –tappion verotus

    • Myytäessä sijoitusobligaation kesken laina-ajan tai kun laina maksetaan takaisin eräpäivänä, voi syntyä voittoa tai tappiota, jota verotetaan luovutusvoittoa/-tappiota koskevien sääntöjen mukaan.
    • Sijoitusobligaation myyntihinta verotuksessa on luovutushinta, joka maksetaan takaisin lainan eräpäivänä tai myyntihinta, joka lainasta on saatu jälkimarkkinoilla myytäessä.
    • Sijoitusobligaation hankintahinta verotuksessa on sen merkintähinta (yleensä 100 % tai tätä korkeampi emissiokurssi) lisättynä mahdollisella merkintäpalkkiolla, tai jälkimarkkinoilta ostetusta lainasta maksettu hinta lisättynä mahdollisella välityspalkkiolla.
    • Jos myyntihinta on korkeampi kuin hankintahinta, syntynyt myyntivoitto (luovutusvoitto) on veronalaista pääomatuloa.
    • Jos myyntihinta on alempi kuin hankintahinta, syntynyt tappio vähennetään muista omaisuuden luovutuksista saaduista voitoista tai muista veronalaisista pääomatuloista tappion syntymisvuoden tai sitä seuraavien viiden vuoden verotuksissa. Luovutustappiota ei oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa eikä sen perusteella saa ansiotuloista vähennettävää alijäämähyvitystä.
    • Luovutusvoiton laskemisessa voi todellisen hankintahinnan sijaan käyttää nk. hankintameno-olettamaa, jos se johtaa edullisempaan lopputulokseen (pienempään luovutusvoittoon).
    • Hankintameno-olettama on 20% takaisinmaksettavasta nimellisarvosta, jos sijoitusobligaatio pidetään loppuun asti, tai 20% myyntihinnasta, jos sijoitusobligaatio myydään jälkimarkkinoilla ennen eräpäivää.
    • Pienet luovutusvoitot ja -tappiot ovat verovapaita tai vähennyskelvottomia tietyin edellytyksin.

    Ilmoitusvelvollisuus tuloverotuksessa

    • Tarkista tuloverotuksessasi, että tuotto ja siitä pidätetty ennakonpidätys on esitäytetyllä veroilmoituksellasi oikein.
    • Myyntivoitto tai -tappio on ilmoitettava tuloverotuksessa ja sitä koskevat tiedot on tarkistettava veroilmoituksesta tai täytettävä veroilmoitukseen.

    Huomioithan, että lopullinen verokohtelu määräytyy kunkin asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan. Verokohtelu voi muuttua tulevaisuudessa.

  • Riskit

    Ylikurssiriski

    Mikäli sijoittaja maksaa lainasta ylikurssia (emissiokurssi yli 100 %), voi hän menettää maksamansa ylikurssin osittain tai kokonaan. Tappiota syntyy, jos lainan tuotto eräpäivänä jää maksettua ylikurssia pienemmäksi. Tuoton eräpäivänä jäädessä nollaan vastaa sijoittajan tappio maksettua ylikurssia. Tappion lopullinen määrä riippuu tuoton ja kurssitappion verokohtelusta.

    Tappioriski

    Mikäli laina voi erääntyä alle nimellispääoman, tappiota syntyy, jos kohde-etuus laskee laina-aikana. Sijoitushetkellä tiedetään aina enimmäistappio (yleensä maksimissaan 15%).Liikkeeseenlaskijariski Sijoitukseen liittyy liikkeeseenlaskijan luottoriski eli riski siitä, että liikkeeseenlaskija ei kykene vastaamaan maksuvelvoitteistaan eräpäivänä. Jos liikkeeseenlaskijariski toteutuu ja lainan liikkeeseenlaskija joutuu laina-aikana maksukyvyttömäksi, sijoittaja voi menettää sijoituksensa ja sen tuoton kokonaan tai osittain.

    Tuottoriski

    Sijoitusobligaation tuotto riippuu valitun kohde-etuuden kehityksestä. Kohde-etuuden taso voi vaihdella sijoitusobligaation laina-aikana. Lisäksi kohde-etuuden taso tiettynä päivänä ei välttämättä kuvasta sen toteutunutta tai tulevaa kehitystä. Kohde-etuuden tulevasta kehityksestä ei voida antaa takeita. Kohde-etuuden arvonvaihtelut vaikuttavat sijoitusobligaation arvoon. Sijoitus sijoitusobligaatioon ei ole sama asia kuin sijoitus suoraan kohde-etuuteen. Sijoittajan tulee myös ottaa huomioon, että hän ei välttämättä hyödy osakkeiden mahdollisista osingoista.

    Jälkimarkkinariski

    Mikäli sijoittaja haluaa myydä sijoitusobligaation ennen eräpäivää, tapahtuu myynti sen hetkiseen markkinahintaan, joka voi olla joko enemmän tai vähemmän kuin merkintä- tai ostohinta. Sijoittajalle voi siten koitua myös tappiota myydessään sijoitusobligaation jälkimarkkinoilla. Nimellispääomaturva ei ole voimassa, jos sijoitusobligaatio myydään ennen eräpäivää.

    Korkoriski

    Korkoriski aiheutuu siitä, että sijoitusobligaation arvo muuttuu markkinakoron muutoksen seurauksena. Korkoriski voi toteutua, jos sijoittaja myy sijoitusobligaation ennen eräpäivää. Yleisen korkotason nousu sijoitusobligaation ostohetken ja myyntihetken välisenä aikana laskee sijoitusobligaation arvoa ja yleisen korkotason lasku puolestaan nostaa sijoitusobligaation arvoa.

    Katso lisäksi Danske Bank A/S:n joukkovelkakirjaohjelman esitteen kohta ”Riskitekijät” sekä lainakohtaiset ehdot.

Sanastoa

Arvonmuutos

Arvonmuutos on kohde-etuutena olevan indeksin tai indeksikorin arvonkehitys laina-aikana (päättymisarvon ja lähtöarvon erotus). Yksittäisen sijoitusobligaation kohde-etuutena olevan indeksin tai indeksikorin arvonmuutoksen laskentatapa on kuvattu lainakohtaisissa ehdoissa.

Arvostuspäivä

Arvostuspäivällä tarkoitetaan ajankohtaa, jonka mukaan kohde-etuuden lähtö- ja päättymisarvo määritellään. Lähtö- ja päättymisarvon laskentaan käytettäviä arvostuspäiviä voi olla yksi tai useampia sijoitusobligaatiosta riippuen.

Duraatio (Macaulayn duraatio)

Lainasta saatavien kassavirtojen (tuottojen ja pääomien takaisinmaksun) painotettu keskimääräinen juoksuaika. Painona käytetään kassavirtojen maksuaikoja. Sijoitusobligaation duraatiota ei ole mahdollista laskea etukäteen, koska kassavirrat riippuvat keskeisesti takaisinmaksupäivänä mahdollisesti maksettavasta indeksihyvityksestä.

Duraatio (Modifioitu duraatio)

Lainan arvon herkkyys korkotason muutoksille. Duraatio kertoo kuinka paljon lainan arvo muuttuu, kun korkotaso nousee tai laskee prosenttiyksikön. Esimerkiksi duraation ollessa 3, nousee lainan arvo n. 3%, kun korko laskee yhden prosenttiyksikön. Mitä suurempi duraatio on, sitä suurempi on lainan korkoriski eli herkkyys korkotason muutoksille. Yleensä puhuttaessa duraatiosta tarkoitetaan sillä nimenomaan modifioitua duraatiota.

Efektiivinen tuotto

Efektiivinen tuotto on sijoitusobligaatiolle maksettava todellinen tuotto. Lainan sijoitusajalta saatava efektiivinen tuotto selviää takaisinmaksupäivänä ja se riippuu emissiokurssista ja mahdollisesta takaisinmaksupäivänä maksettavasta indeksihyvityksestä.

Emissio

Arvopaperin, kuten sijoitusobligaation liikkeeseenlasku.

Emissiokurssi (merkintäkurssi)

Sijoitusobligaation liikkeeseenlaskukurssi, joka kertoo mikä on sijoitusobligaation liikkeeseenlaskuhinta suhteessa nimellisarvoon. Hinta, jolla sijoitusobligaation voi merkitä.

Erillislaina

Tietylle sijoittajaryhmälle suunnattu joukkolaina tai sijoitusobligaatio.

Indeksi

Sijoitusobligaation kohde-etuutena käytetään indeksiä, joka voi olla esimerkiksi osake-, hyödyke- ja joukkolainaindeksi.

Indeksihyvitys

Sijoitusobligaatiolle maksettavasta tuotosta käytetään nimitystä indeksihyvitys. Sijoitusobligaation tuotto on sidottu kohde-etuuden tai kohde-etuuksista muodostetun korin arvonmuutokseen. Yksittäisen indeksilainan indeksihyvityksen laskentatapa on kuvattu lainakohtaisissa ehdoissa.

Indeksilaina

Joukkovelkakirjalaina, jonka tuotto määräytyy kohde-etuuden tai kohde-etuuksista muodostetun korin arvonkehityksen perusteella.

Juoksuaika

Sijoitusobligaation (joukkolainan) laina- eli juoksuaika, jonka päättyessä laina maksetaan takaisin.

Kohde-etuus

Kohde-etuus voi olla esimerkiksi osake, osakeindeksi, valuuttakurssi, hyödyke tai hyödykeindeksi. Sijoitusobligaation tuotto on sidottu tietyn kohde-etuuden tai kohde-etuuksista muodostetun korin arvonkehitykseen.

Päättymisarvo

Päättymisarvo on kohde-etuuden arvo lainaehtojen mukaisina arvostuspäivinä, jonka mukaan sijoittajan saama tuotto määräytyy. Päättymisarvon laskentaan käytettäviä arvostuspäiviä voi olla yksi tai useampi sijoitusobligaatiosta riippuen.

Lähtöarvo

Lähtöarvo on kohde-etuuden arvo lainaehtojen mukaisina arvostusajankohtina, johon kohde-etuuden arvonmuutosta verrataan. Lähtöarvon laskentaan käytettäviä arvostuspäiviä voi olla yksi tai useampia sijoitusobligaatiosta riippuen.

Markkinahinta

Arvopaperin kuten sijoitusobligaation käypä, markkinoilla muodostunut kurssi. Käypä hinta.

Maturiteetti

Ks. juoksuaika

Merkintä

Sijoitusobligaation (joukkolainan) ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä.

Osallistumisaste

Osallistumisaste / tuottokerroin kertoo sen suhteellisen osuuden, jonka sijoitusobligaatioon sijoittanut sijoittaja saa kohde-etuuden arvonmuutoksesta. Esim. jos osallistumisaste on 50 % ja kohde-etuuden arvonnousu 40 %, sijoittajan saama tuotto on 20 %.

Pääomaturvattu sijoitusobligaatio

Pääomaturvatun indeksilainan nimellispääoman takaisin maksusta eräpäivänä vastaa liikkeeseenlaskija. Pääomaturvattu sijoitusobligaatio mahdollistaa tulevaisuuden noususta hyötymisen joko osittaisella riskillä tai ilman riskiä menettää sijoituksen nimellispääomaa kohde-etuutena olevan instrumentin kehittyessä epäedullisesti.

Danske Bankin A/S:n liikkeeseen laskemat sijoitusobligaatiot ovat pääsääntöisesti osittain nimellispääomaturvattuja.

Tuottokerroin

Ks. Osallistumisaste

Volatiliteetti

Volatiliteetti eli arvonvaihtelu on kohde-etuuden taipumus kurssivaihteluihin. Mitä suurempi volatiliteetti on, sitä suuremmat ovat kurssimuutokset ylös tai alas. Jos sanotaan, että jonkin arvopaperin volatiliteetti on suuri, arvopaperin hinta vaihtelee suuressa haarukassa.

Lue lisää sijoitusobligaatioista

Palaa sijoitusobligaatioiden etusivulle