Siirry sisältöön

Blogi: Uuteen kasvuun

Suomen talouden toipuminen koronakriisistä on ollut ällistyttävän nopeaa, pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki kirjoittaa blogissaan. Talouden nousu voi jatkua ensi vuoteen, sillä olosuhteet ovat sille suotuisat.

Suomen talous näyttää toipuneen koronakriisistä ällistyttävän nopeasti. Tilastokeskuksen kokeellisen pikaestimaatin, joka pyrkii ennakoimaan bruttokansantuotteen kehitystä, mukaan vuoden 2021 toisen neljänneksen kausitasoitettu tuotanto kasvoi 4,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Suhteessa viime vuoden heikkoon toiseen neljännekseen nousua kertyi 8,7 prosenttia, ja kokonaistuotanto kasvoi suuremmaksi kuin ennen koronaa. Pikaestimaatti on kokeellinen ja epätäydellinen kuva taloudesta, mutta se kertoo talouden elpymisen olleen rivakkaa ja vahvasti etupainotteista.

Moni taisi odottaa talouden elpymisen saavan vauhtia vasta kesällä, koska keväällä koronan toinen aalto vielä rajoitti monia palveluliiketoimintoja. Talouden nousu voi jatkua ensi vuoteen, sillä vientikysyntä näyttäisi pysyvän vahvana maailmantalouden edelleen toipuessa, matkailualan toivottavasti avautuessa ja korkojen pysyessä matalina. Luottamus talouskasvuun on vahvaa niin kuluttajien ja yritysten keskuudessa. Työllisyyskin on kohentunut selvästi ja muutamilla aloilla valitellaan jo pulaa osaavasta työvoimasta, mutta samaan aikaan maassa on vielä suuri joukko työttömiä.

Voiko hallitus ottaa kunnian talouden ripeästä elpymisestä, vai ketä pitäisi kiittää ripeästä elpymisestä? Hallituksen tukitoimet yrityksille ja elvyttävä finanssipolitiikka ovat varmaankin auttaneet säilyttämään talouden rakenteet eheämpinä ja edesauttaneet elpymistä, mutta suurin kiitos ripeästä noususta kuuluu kuluttajille ja yrittäjille. Taloudet elpyvät muuallakin, mutta Suomi selviytyi kriisistä suhteellisen pienin vaurioin. Suomen yhteiskunnan ja talouden rakenteet ovat omalta osaltaan helpottaneet tilannetta. Väljästi asutussa ja turvavälejä kunnioittavassa maassa epidemia pysyi helpommin kurissa, eikä matkailun merkitys ollut yhtä suuri kuin Etelä-Euroopassa.

Merkittävää lisäelvytystä ei enää tarvita talouden elpymisen päästyä jo odotettuakin parempaan vauhtiin. Talouden kaasupolkimen painamisen sijaan pitäisi kehittää moottoria tehokkaammaksi, jotta talouskasvu ei hyytyisi jo koronaa edeltäneellä ajalla havaittuihin hidasteisiin. Väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman pula täytyy ottaa vakavasti. Työllisyysasteen nostaminen kohti muiden Pohjoismaiden tasoa ja työperäinen maahanmuutto auttaisivat pitämään kasvuvauhtia yllä. Investoinnit tutkimukseen, tuotekehitykseen ja infrastruktuuriin veisivät tuottavuutta ja kilpailukykyä eteenpäin. Ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönotto tekisi uudesta kasvusta kestävämpää. Tarve talouskasvun ylläpitämiselle ei ole poistunut, sillä ikääntyvä väestö ja toistaiseksi paisuva julkinen velka tarvitsevat kannattelijaksi leveitä taloudellisia hartioita.

Kirjoittaja on Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.