Suomalaisten suhde asuntolainaan on käytännöllinen, kertoo Danske Bankin tuore tutkimus. Lainan kokoa oleellisempana pidetään kuukausierän kokoa, lainan lyhennysnopeus halutaan sovittaa omaan elämäntilanteeseen ja pitkää asuntolainaa ei yleisesti koeta uhkaksi omalle taloudelle.
Käytännössä vanhat käsitykset lainasta kuitenkin edelleen näkyvät. Asuntolainan maksaminen on ensisijaista verrattuna muuhun säästämisen ja sijoittamiseen; vain joka kymmenes haluaisi ottaa maksuajan, joka on pidempi kuin 25 vuotta ja puolet on sitä mieltä, että lyhennysvapaita on järkevää käyttää vain taloudellisissa vaikeuksissa.

– Suomalaisilla on edelleen kunnia-asiana velattomuuden tavoittelu, joka perustuu aikoihin, kun velalla oli kova korko ja siitä oli niukkuutta. Asuntolaina on haluttu maksaa nopeasti, vaikka se tarkoittaisi, että muu vaurauden kerryttäminen ja eläminen olisi niukempaa, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Pidempi laina-aika mahdollistaa säästämisen

Suomalaiset uskaltaisivat ottaa keskimäärin 130 000 euron asuntolainan, kertoo Danske Bankin tuore tutkimus. Tulokset eroavat sukupuolen mukaan paljon, sillä miesten keskiarvo on lähes 150 000 euroa ja naisten noin 117 000 euroa. Suurimman lainan uskaltaisivat ottaa alle 40-vuotiaat, joiden keskiarvo on yli 150 000 euroa. Uudellamaalla uskallettaisiin ottaa keskimäärin 155 000 euron laina. Kyselyn tulokset eroavat tosielämästä, sillä Danske Bankin asiakkaiden ottamien uusien lainojen keskiarvo vuonna 2022 on ollut lähes 200 000 euroa.

– Asuntolainaa ei pidä pelätä, vaan nähdä se talouden hallinnan välineenä. Ei ole absoluuttista lukua sille paljonko on paljon asuntolainaa, vaan se riippuu aina asiakkaan talouden kokonaistilanteesta, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten pitkän laina-ajan suomalaiset olisivat valmiita ottamaa. Keskimäärin suomalaiset ovat valmiita ottamaan 16,5 vuoden laina-aikoja. Nuoremmissa ikäluokissa keskiarvo nousee noin 20 vuoteen.

– Pidempi, jopa 30-35 vuoden laina-aika kannattaa hyödyntää, sillä se mahdollistaa pienemmän kuukausierän, jolloin rahaa voi käyttää enemmän sekä elämiseen että säästämiseen ja sijoittamiseen. Näin suomalaisille kertyisi muutakin varallisuutta asuntolainan lyhentämisen rinnalla.

Suomalaiset ovat tottuneet ajattelemaan lyhennysvapaita ratkaisuna taloudellisiin vaikeuksiin. Myös Danske Bankin tuore tutkimus vahvistaa tätä, sillä puolet suomalaisista pitää järkevänä käyttää lyhennysvapaita, kun taloudelliset vaikeudet, kuten työttömyys, iskevät. 

Vastaajista 15 prosenttia pitää järkevänä pitää lyhennysvapaita, kun haluaa pitää pidemmän tauon töistä tai remontoida kotia. Vain 12 prosenttia ajattelee, että on järkevää pitää lyhennysvapaita säästöjen kartuttamiseksi.

– Monelle meistä tuntuu luontevalta ottaa lyhennysvapaat käyttöön sitten, kun talous on mennyt tiukaksi. Asian voisi ajatella myös niin päin, että lyhennysvapaa esimerkiksi lainan alussa mahdollistaa puskurien kartuttamisen ja sijoittamisen aloittamisen, jolloin talous on jatkossa paremmin tasapainossa ja valmiimpi ottamaan vastaan iskuja. Me suosittelemme asiakkaillemme lyhennysvapaiden käyttämistä lainan alussa, jolloin voi säästää puskuria. Tämä on konkreettinen asia oman taloudellisen mielenrauhan parantamiseksi.

Tämä ei ole pankin lainatarjous. Lainan ehdoista sovitaan henkilökohtaisesti. Lainan ja lyhennysvapaan myöntäminen edellyttää aina hyväksyttyä luottopäätöstä. Luottopäätöksen tekemistä varten Danske Bank tarkistaa asiakkaan henkilöluottotiedot Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Tietoa tutkimuksesta

Tämän kyselytutkimuksen Danske Bankille on toteuttanut YouGov Finland.
Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten näkemyksiä asuntolainaan ja sijoittamiseen sekä niiden keskinäiseen suhteeseen liittyen. 
Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 9.3.2022 – 14.3.2022 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa.
Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinalueen mukaan.
Vastaajia oli 1522.