Q: Nopea hintojen nousu syö kuluttajien ostovoimaa. Kannattaisiko nyt nostaa palkkoja?
A: Jos palkkoja nostetaan voimakkaasti reaktiona yleisen hintatason nousuun, riskinä on, että hinnat nousevat entisestään, erityisesti jos hintojen nousun taustalla on tarjontapuolen pullonkauloja. Mikäli hintojen nousu johtuu liiasta kysynnästä tarjontaan nähden, eikä tarjontaa pystytä lyhyellä välillä kasvattamaan, ainoa keino hillitä hintojen nousua on laskea kysyntää. Näin tapahtuukin korkeassa inflaatiossa, kun kuluttajien ostovoima heikkenee. Markkinat siis korjaavat itse itsensä. Jos taas palkkoja korotetaan hintojen nousua vastaavasti, ennallaan pysyvä tai jopa kasvava kysyntä ruokkii hintojen nousua edelleen. Tällöin palkkoja on jälleen pian korotettava.
Q: Millaista talouspolitiikkaa kannattaisi harjoittaa nopean inflaation ympäristössä?
A: Nopean inflaation oloissa budjettikuri on tärkeää, koska valtiontalouden alijäämän kasvattaminen nostaa kokonaiskysyntää ja voi siten kiihdyttää hintojen nousua entisestään. Alijäämää kasvattavat toimet voivat joko lisätä valtion menoja (erilaiset tukipaketit) tai vähentää valtion tuloja (veroalet). On sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta perusteltua kompensoida hintojen nousun negatiivisia vaikutuksia kaikista heikoimmassa asemassa oleville. Mahdollisten tukitoimien tulisi kuitenkin olla tarkkaan kohdennettuja, jotta ne kiihdyttävät inflaatiota vain vähäisesti.
Pidemmällä aikavälillä tulisi katsoa inflaation tausta-ajureita. Esimerkiksi energiaomavaraisuuden parantamisella voidaan vähentää alttiutta energian maailmanmarkkinahintojen heilahtelulle tulevaisuudessa.
Q: Milloin inflaatio euroalueella hidastuu?
A: Inflaation ennustamiseen liittyy nyt suuria epävarmuuksia. Odotamme kuitenkin energiahintojen nousun hiipuvan vähitellen seuraavan vuoden aikana, kun kysyntä sopeutuu alemmas ja tarjontaa pyritään lisäämään. Samalla on huomioitava, että vaikka energiahinnat pysyisivät nykytasoillaan, niiden inflaatiota kiihdyttävä vaikutus poistuu vuoden kuluessa, koska inflaatio mittaa aina hintojen vuosimuutosta. Energiahintojen lisäksi odotamme myös laajempien hinta- ja palkkapaineiden hiipuvan ensi vuoden aikana, kun talouden aktiviteetti hidastuu.
Q: Mitä keskuspankki tekee, jos talous ajautuu taantumaan?
A: Talouden taantuma hillitsee hintojen nousupaineita, koska kysyntä erilaisille tuotteille ja palveluille vähenee. Taantuman vakavuudesta riippuen myös työllisyystilanne voi heikentyä, mikä hillitsee palkkojen nostopaineita. Inflaatio-odotukset voivat laskea jo, kun erilaiset talouden toimijat ennakoivat taantumaa. Jos talous ajautuu niin vakavaan taantumaan, että inflaatio uhkaa hidastua jopa keskuspankin tavoitetason alapuolelle (alle 2 prosenttiin), saattaa rahapolitiikan keventäminen eli ohjauskoron lasku taas tulla ajankohtaiseksi.
Blogin ovat kirjoittaneet Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen ja pääanalyytikko Minna Kuusisto.
