Q: Mitä ovat Euroopan keskuspankin ohjauskorot?
A: Euroopan keskuspankilla on kolme keskeistä ohjauskorkoa. Talletuskorko, jota se maksaa liikepankkien keskuspankkiin tekemille yön yli –talletuksille. Maksuvalmiusluoton korko, jota taas liikepankit maksavat keskuspankille tekemistään yön yli –talletuksista. Lisäksi EKP tarjoaa liikepankeille säännöllisesti myös viikon mittaista rahoitusta, josta pankit maksavat perusrahoitusoperaatioiden korkoa. EKP:n massiivisten arvopaperien osto-ohjelmien seurauksena pankkijärjestelmässä on runsaasti ylimääräistä likviditeettiä, jota liikepankit tallettavat keskuspankkiin. Siksi tällä hetkellä keskeisin EKP:n ohjauskoroista on talletuskorko.
Q: Miten keskuspankin politiikka vaikuttaa euriborkorkoihin?
A: Pankit hakevat rahoitusta keskuspankista ja käyvät sen jälkeen kauppaa keskenään. Esimerkiksi talletuskorko määrittää markkinakoroille pohjatason, koska yhdenkään liikepankin ei kannata maksaa toiselle pankille sen tekemästä talletuksesta talletuskorkoa korkeampaa korkoa, jota se itse joutuu maksamaan tallettaessaan varat edelleen keskuspankkiin. Pankit myöntävät toisilleen myös pidempää rahoitusta. Siinä missä pankista asuntolainaa hakeva yksityishenkilö asioi rahoituksen vähittäismarkkinalla, pankkien välistä markkinaa voidaan ajatella rahan tukkumarkkinana. Euribor on korko, jolla EU-alueen pankit voivat hankkia varoja näiltä tukkumarkkinoilta. Esimerkiksi 12kk euriborkorko kuvaa vuoden mittaisen vakuudettoman lainan hintaa pankkien välisellä markkinalla.
Q: Millaisia koronnostoja EKP:lta nyt odotetaan?
EKP nosti heinäkuussa kaikkia ohjauskorkojaan 0,50%-yksiköllä, jolloin talletuskorko asettui 0%:iin. EKP on viestinyt olevansa valmis päättäväisiin toimiin inflaation hillitsemiseksi. Danske Bank odottaa EKP:n nostavan ohjauskorkoja torstain kokouksessaan 0,75%-yksiköllä. Sen jälkeen odotamme vielä kahta koronnostoa tänä vuonna: 0,50%-yksiköllä lokakuussa ja 0,25%-yksiköllä joulukuussa. Emme odota EKP:n enää jatkavan koronnostoja ensi vuonna. Yhtäältä arvioimme inflaatiopaineiden hellittävän, kun energiahintojen inflaatiota kiihdyttävä vaikutus vähitellen poistuu. Toisaalta laajempia inflaatiopaineita hillitsee myös talouden aktiviteetin yleinen hidastuminen, mikä viilentää työmarkkinoita ja vähentää palkkojen nousupaineita.
Q: Jatkuuko euriborkorkojen nousu?
A: 12kk euriborkorko heijastaa markkinatoimijoiden odotuksia keskimääräisestä lyhyen koron tasosta seuraavan 12 kuukauden aikana. Koska emme odota EKP:n enää ensi vuonna nostavan korkoja, emme näe 12kk euriborkorossakaan enää merkittävää nousupainetta. Jos ennusteemme pitää paikkansa, EKP:n talletuskorko asettuisi koronnostojen jälkeen 1,5%:iin ja 12kk euribor 1,5-2%:iin.
Q: Korot olivat 2000-luvun alussa huomattavasti korkeammalla, 4-5 prosentissa. Voidaanko nyt päätyä samanlaisille korkotasoille?
A: Korkotasoa, jolla keskuspankin rahapolitiikka ei ole kiristävää eikä elvyttävää, kutsutaan tasapainokorkotasoksi. Talouden tasapainottava korkotaso riippuu kansantalouden kasvupotentiaalista: mitä nopeampaa potentiaalinen kasvu on, sitä korkeampi on myös talouden tasapainottava korkotaso. Talouden kasvupotentiaali taas riippuu väestönkasvusta ja kokonaistuottavuuden kasvusta. Teollisuusmaissa kuten Yhdysvalloissa ja euroalueella sekä väestönkasvu että kokonaistuottavuuden kasvu on viime vuosikymmeninä hidastunut, ja talouden kasvupotentiaali sitä myöten laskenut. Seurauksena talouden tasapainottavan korkotason arvioidaan olevan sekä Yhdysvalloissa että euroalueella matalammalla kuin 2000-luvun alussa, noin 2,5 prosentissa. On epätodennäköistä, että korot nousisivat euroalueella ainakaan pitkäkestoisesti sitä korkeammalle.
Blogin ovat kirjoittaneet Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen ja pääanalyytikko Minna Kuusisto.
