Vuonna 1990 maailmassa oli 95 000 yli satavuotiasta, kun taas vuonna 2050 heitä on YK:n arvion mukaan 3,7 miljoonaa. Useat tutkijat ovat lisäksi sitä mieltä, että puolet tämän vuosituhannen alussa syntyneistä lapsista elää yli satavuotiaiksi. Elinajan pidentyminen on globaali megatrendi, joka voi vaikuttaa elämäämme monin eri tavoin. Meillä on enemmän elinvuosia kuin aiemmilla sukupolvilla ja pysymme aktiivisina heitä pidempään, mikä on tietysti todella hienoa, mutta kehitykseen liittyy myös kysymysmerkkejä.

Elinajan pidentyminen ei tarkoita pelkästään eliniän pidentymistä vaan myös terveiden elinvuosien lisääntymistä. Niiden aikana haluamme saada kokemuksia, jotka usein edellyttävät vahvaa taloutta. Tulevaisuudessa on myös yhä tärkeämpää huolehtia niin asunnon ja sijoitusten kaltaisesta aineellisesta kuin aineettomastakin omaisuudesta, kuten perheestä, ystävistä sekä terveydestä. Oletko sinä panostanut tähän osaan elämästä?

Toinen tärkeä kysymys on se, kuinka vanhaksi meillä on varaa elää. Tämän kysymyksen vastauksesta riippuu, koetaanko elämän pidentyminen mahdollisuutena vai haasteena. Ehkä säästösi riittävät 80-vuotiaaksi saakka, mutta elinvuosia voikin tulla 90 tai jopa 100. Onko sinulla silloin yhä varaa sellaiseen elämään, josta olet unelmoinut? Oletko ottanut huomioon, että nykyään on paljon entistä vaikeampaa saada eläkesäästöille vakaa ja hyvä tuotto? Joukkolainojen reaalikorko eli inflaatiokorjattu korko on viime vuosikymmeninä laskenut jatkuvasti, minkä vuoksi on säästettävä aiempaa enemmän ja valittava oikeat sijoitusratkaisut.

Elämä järjestettävä toisella tapaa

Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että elämän aineellinen ja aineeton puoli ovat tasapainossa, minkä vuoksi elinajan pidentyminen on pidettävä koko ajan mielessä. London Business Schoolin taloustieteen professori Andrew Scott on ilmaissut asian näin: ”Se, että elää 70 vuoden sijaan 100-vuotiaaksi, vastaa 15 kilometrin juoksemista 10 kilometrin sijaan. Juoksu on rytmitettävä eri tavalla, ja jos sitä ei tiedosta heti alusta saakka, juoksu ei onnistu.”

Elinajan pidentyessä useimmat ihmiset ovat entistä pidempään työmarkkinoilla, jotta heillä olisi varaa jäädä eläkkeelle – ja sen vuoksi on tärkeää, että keskitymme siihen, minkä koemme mielenkiintoiseksi ja merkitykselliseksi. Teetkö sinä niin? Työmarkkinat muuttuvat todennäköisesti dynaamisemmiksi. Teknologian kehitys avaa joitakin ovia ja sulkee toisia, mikä vahvistaa tarvetta olla joustava – on jatkuvasti laajennettava osaamistaan, hankittava jatkokoulutusta ja vaihdettava näkökulmaa.

Perustan on oltava kunnossa

Tulevaisuudessa pitkän työelämän aikana ehtii nykyisten yhden tai kahden sijaan olla kolme, neljä tai viisi eri uraa. Elämästä tulee vähemmän suoraviivaista, eikä sitä enää jaeta jäykästi koulunkäyntiin, työelämään ja eläkeikään. Andrew Scott kuvailee tätä muutokseksi kolmivaiheisesta elämästä monivaiheiseksi elämäksi, jossa joinakin aikoina säästetään ja toisina käytetään säästöjä. Siksi talous on suunniteltava eri tavalla ja joustavammin kuin nykyään.

Elinajan pidentyminen asettaa uudenlaisia haasteita kyvyllemme ajatella pitkäjänteisesti ja tehdä oikeita päätöksiä hyvissä ajoin. Tulevaisuuden ennakoimattomuus edellyttää lisäksi taitoa käsitellä muutoksia. Jos tulevaisuudessa haluaa varmistaa, että pitkästä ja vaihtelevasta elämästä tulee hyvä ja turvallinen, sen aineettoman puolen – perheen, ystävien ja terveyden – on oltava kunnossa. Aineellisen omaisuuden tavoin se vaatii jatkuvia, joskin harvemmin taloudellisia, panostuksia. Niiden tuotto voi kuitenkin olla todella hyvä.

Varautumisen näkökulmasta pidentyvä elinaika tarkoittaa, että on entistä tärkeämpää säästää oikealla tavalla ja tarpeeksi sekä sijoittaa pääomaansa järkevästi. Tulevaisuudessa elämän jaksottaminen taloudellisesti on entistä monimutkaisempaa, kun ajoittain säästetään ja käytetään säästöjä esimerkiksi jatkokoulutukseen tai unelmien toteuttamiseen. Meidän tavoitteemme on auttaa sinua varautumaan elämään pitkään hyvää elämää.

Artikkeli on Investor View 01/2017 lehdestä ja tekstin on kirjoittanut Danske Bank Wealth Managementin johtaja Tonny Thierry Andersen.