Kymmenet tuhannet suomalaisnuoret tavoittelevat tänäkin keväänä unelmaa opiskelupaikkojen kautta. Jopa 64 prosenttia suomalaisnuorista pitää opiskelupaikan merkitystä tärkeänä unelmien toteuttamisen kannalta.

Nuoren uskoon koulutuksen roolista unelmien toteuttamisessa vaikuttaa paljon vanhempien tulotaso. 70 prosenttia suurituloisten perheiden lapsista pitää koulutusta erittäin tärkeänä, kun pienituloisten perheiden lapsilla osuus jää 35 prosenttiin.

– Koulutuksen vaikutus omiin tuloihin on selvä. Siksi on harmillista, että matalatuloisemmissa perheissä kasvaneet lapset eivät pidä koulutusta niin tärkeänä kuin keski- ja suurituloisissa perheissä varttuneet lapset. Suurituloisten lapset ovat tyypillisesti vahvasti edustettuina korkeakouluissa, joten korkeakoulutus toimii tulonsiirtona varakkaille suomalaisperheille, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi unelmien toteutumisessa suomalaiset nuoret arvioivat itseluottamuksen ja ahkeruuden, joita molempia pitää tärkeänä yli 90 prosenttia nuorista.

Danske Bank tutki nuorten unelmia kyselytutkimuksella osana Elä nyt! -tutkimusta, joka oli Danske Bankin Suomi100-hanke. Elä nyt! -tutkimusraportin pohjalla olevan kyselytutkimuksen nuorten unelmista ja unelmien mahdollistajista toteutti Danske Bankin toimeksiannosta Aula Research Oy. Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 614 15–29-vuotiasta suomalaista nuorta.

Koulutus kannattaa edelleen

Koulutus on taloustieteen näkökulmasta aina kannattavaa yksilölle. Vuosiakin kestävä koulutus yleensä kasvattaa tuloja työuran aikana. 

– Taloustieteessä ei olla täysin yksimielisiä siitä, nostaako itse koulutus yksilön tuottavuutta ja siten ansioita, vai onko kyse signaloinnista, jossa opintojen suorittaminen kertoo työnantajalle yksilön potentiaalista oppia ja toimia tehokkaasti, Appelqvist sanoo.

Koulutus kannattaa myös siksi, että se suojaa paremmin työmarkkinoiden muutoksilta. Vuonna 2016 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 5,8 prosenttia, kun se koko väestöllä oli 8,8 prosenttia.

– Tuleva työelämä tulee vaatimaan nuorilta entistä enemmän kykyä muuttaa ja kasvattaa osaamistaan. Koulutus antaa osaamista nyt ja kykyä hankkia uutta osaamista. Työelämä tulee muuttumaan paljon nyt opiskelemaan hakeutuvien uran aikana. Siksi kyky oppia uutta tulee nousemaan erittäin tärkeäksi. On kaikki syyt uskoa, että koulutus kannattaa myös jatkossa. Siksi on huolestuttavaa, että Suomessa on viime aikoina nähty merkkejä siitä, että koulutusaste on laskemaan päin, Appelqvist toteaa.

Ekonomistin neljä vinkkiä opiskelualan valintaan

Opiskelupaikan valinta on nyt monen nuoren mielessä, sillä yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioon on käynnissä ja jatkuu 13.3. saakka. Korkeakoulujen hakuaika käynnistyy 14.3. ja jatkuu 28.3 saakka. Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist antaa neljä vinkkiä koulutusalan valintaan.

  1. Muista, että koulutus valmistaa moneen
    Koulutuspäätös tuntuu valtavalta. Tätä tunnetta voi helpottaa sillä, kun muistaa, että monesta koulutuksesta voi päätyä ja hakeutua monenlaisiin ammatteihin.
  2. Pohdi, miten teknologia vaikuttaa työelämään
    Moni ammatti tulee muuttumaan harvinaisemmaksi tai jopa häviämään digitalisaation myötä. Se voi koskea myös tällä hetkellä hyväpalkkaisia töitä. Luovuutta ja inhimillistä tehtävät tulevat todennäköisesti olemaan sellaisia, jotka säilyvät myös entistä digitalisoituneemmassa yhteiskunnassa.
  3. Seuraa intohimoasi – jos se on riittävän vahva
    Kouluttautumisesta väärälle alalle puhutaan paljon. Jos hakeutuu opiskelemaan alaa, joka tuntuu kiinnostavalta, mutta ei välttämättä tarjoa hyödyllistä osaamista, ottaa riskin. Silti kannattaa muistaa, että kaikilla aloilla on kysyntää ihmisille, joilla on suuri intohimo ja osaaminen.
  4. Muista sosiaaliset taidot
    Koulutus takaa harvalla alalla töitä automaattisesti. Viestintä- ja sosiaaliset taidot ovat jatkuvasti tärkeämmässä osassa työtehtäviä. Pyri kehittämään näitä taitoja koko ajan.