Koronavirusepidemian aiheuttama lomautusaalto pyyhkii paraikaa Suomen ylitse. Kukaan ei tiedä varmuudella, mitä tulee tapahtumaan taloudessa tai viruksen etenemisessä. Nykyisen informaation valossa ennakoimme, että tänä vuonna Suomessa jopa 300 000 työntekijää joutuu lomautetuksi, ja bruttokansantuote supisuu neljä prosenttia. Pidämme silti edelleen todennäköisenä, että myös talouden elpyminen on loppuvuodesta ripeää. Tilanne on raskas, mutta paniikkia on syytä välttää.
Vaikutukset kohdistuvat epätasaisesti
Lomautukset synnyttävät monissa kodeissa taloudellisia tappioita ja epävarmuutta tulevasta. Siksi on ymmärrettävää, että pankkiin tulee asiakkailta runsaasti huolestuneita tiedusteluja. Varmoja vastauksia on vaikea antaa, koska paljon riippuu epidemian kestosta. Enemmistö palkansaajista selviää lyhyestä lomautus- tai työttömyysjaksosta, koska ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tarjoaa vakuutuksen äkillistä tulonmenetystä vastaan. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että kotitalouden tulojen tippuminen saattaa synnyttää vaikeuksia esimerkiksi asuntolainamenoissa, kannattaa tilanteeseen reagoida ripeästi ja olla yhteydessä pankkiin. Lyhennysvapaista sopimalla voi oman talouden tilannetta helpottaa nopeasti tilapäisen kriisin iskiessä.
Kotitaloudet saavat tukea myös yllättävältä taholta, nimittäin poikkeuksellisen alhaisista kulutusmenoista. Kun mitään ei voi tehdä, ei rahaakaan kulu. Tavanomaisista menoista ovat jääneet jäljelle lähinnä asuminen ja ruoka. Ruuankin osalta painopiste tuntuu olevan edullisessa purkkimuonassa. Monissa kodeissa koronaepidemia tulee ehkä hieman yllättäen synnyttämään säästämispiikin. Parhaassa tapauksessa näin syntyy patoutunutta kysyntää, joka täräyttää suhdannekäyrät taas nousuun, kun liikkumisrajoitukset poistuvat.
Kriisin keskellä on syytä muistaa, että enemmistö palkansaajista säilyttää työnsä ja heidän tulonsa jatkavat kohoamista sopimiskorotusten siivittämänä. Jos inflaatio hiipuu, saattaa heidän ostovoimansa nousu jopa kiihtyä. Suurimmalla osalla ihmisiä ei siis ole mitään erityistä tarvetta vyönkiristyksiin, joten ei sellaisiin myöskään ole syytä turhaan ryhtyä, jos vain onnistuu niitä välttämään rikkomatta karanteenimääräyksiä. Pikemmin kannattaa oikein miettiä mahdollisuuksia sellaiseen kulutukseen, jolla voisi tukea kituvia yrittäjiä. Vielä keskimääräistä palkansaajaa selvästi turvatummassa asemassa ovat eläkkeensaajat, joiden tuloihin epidemia ei vaikuta, vaikka se murentaakin eläkejärjestelmän kestävyyttä pidemmällä aikavälillä.
Asuntomarkkinat vuonna nolla
Pankin asiakkailta tulee juuri nyt erityisen paljon huolestuneita kyselyitä asuntomarkkinoihin ja korkoihin liittyen. Huoli on ymmärrettävä. Toisaalta, vaikka koronavirusepidemia muuttaa paljon, ei se muuta kaikkea. Asumistarve ei ole poistunut epidemian myötä. Asuntomarkkinat nojaavat pitkälti alueelliseen väestökehitykseen, eikä siihen ole odotettavissa muutosta.
Toki asuntomarkkinatkin saavat osumaa epidemiasta. Kevät on tavanomaisesti vilkkaan kaupankäynnin aikaa, mutta tänä vuonna näin tuskin on. Pääasiallinen jousto tulee silti tapahtumaan tilapäisesti alentuneiden kappamäärien kautta, ei hintojen romahtamisena. Asuntokauppa ei myöskään pysähdy kokonaan, koska ainakin yksityisiä asuntonäyttöjä järjestetään edelleen. Ymmärrän, ettei asunnon ostaminen ole juuri nyt ensimmäisenä mielessä, mutten itse asiassa näe erityistä syytä, miksei asuntoa voisi hyvin ostaa, ellei oman työttömyyden riski ole akuutti.
Osalla on epäilemättä muistissa 1990-luvun alun lama, jolloin asuntojen hinnat tippuivat dramaattisesti. Silloin taustalla oli kuitenkin ylikuumentunut markkina, korkojen voimakas nousu ja talouden pitkäkestoinen sukellus. Nyt kriisistä ennakoidaan rajua, mutta kestoltaan lyhyempää. Mitenkään automaattisesti asuntojen hinnat eivät tipu kaikissa taantumissa. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen nähtiin vuositasolla vain 0,3 prosentin lasku asuntojen hinnoissa. Suomalaisilla asuntomarkkinoilla ei ole merkkejä suurista epätasapainoista, joten uskomme, että uhka asuntomarkkinoiden kriisiytymisestä on pieni, ellei epidemian aiheuttama talouskriisi pitene huomattavasti nyt ennakoitua pidemmäksi. Keskimäärin asuntojen hinnat saattavat hieman supistua. Hintakehitykseen voi liittyä pieni määrä pakkomyyntejä, mutta merkittävin tekijä on silti viime vuosien runsas uudistuotanto, joka lisää asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa.
Asuntovelallisten kannalta talouskriiseihin liittyy myös hopeareunus. Euroalueella inflaatio-odotukset ovat painuneet ennätyksellisen alas, ja odotukset markkinakorkojen palaamisesta edes nollatasolle ovat kaukana tulevaisuudessa. Todennäköistä on, että Euroopan keskuspankki joutuu pitämään korkotason matalana vielä pitkään akuutin kriisin jälkeenkin tukeakseen euroalueen hauraiden talouksien elpymistä.
Lopuksi viisi pointtia
(1) Älä lisää säästämistä, jos ei siihen ole tarvetta.
(2) Asuntovelalliselle lyhennysvapaat ovat tehokas apu, jos tulot tippuvat tilapäisesti.
(3) Asuntomarkkinat ovat osakemarkkinoita vakaammat, eikä ihmisten tarve omalle kodille ole poistunut.
(4) Matala korkotaso tukee velallisia jatkossakin.
(5) Jyrkkä ei pikavipeille.
