Ennustamme pohjoismaisten talouksien kehittyvän liki samassa tahdissa seuraavat pari vuotta. Tuoreen Nordic Outlook -katsauksemme mukaan taloudet kasvavat yli 2,5 prosenttia tänä vuonna, mutta ensi vuonna kasvu laantuu kaikissa Pohjoismaissa noin kahteen prosenttiin. Heikoin ennuste vuodelle 2023 on Suomen 1,6 prosenttia.

Koronakriisistä toipuvien talouksien vauhtia jarruttaa uusien koronarajoitustoimien sijasta aiempaa enemmän inflaation nousu, tuotannon kapeikot teollisuudessa ja kireät työmarkkinat.

– Osaavan työvoiman pulasta on tulossa selvästi suurempi rajoite kasvulle Pohjoismaissa lukuun ottamatta Ruotsia. Inflaatio näkyy Pohjoismaissa tällä hetkellä etenkin energian hinnassa. Inflaation pysymisen korkealla ratkaisee pitkälti se, tulemmeko näkemään suuria nousuja palkoissa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.

Korona kiihdytti asuntojen hintojen nousua kaikissa Pohjoismaissa, mutta nousu on jo hidastunut talouksien avautuessa. Lisärakentaminen vähentää hintapaineita 2022. Rajuimpia hintojen nousuja nähtiin viime vuonna Tanskassa ja Ruotsissa, joissa asuntojen hinnat nousivat yli 10 prosenttia.

– Emme näe asuntomarkkinoilla laajan kriisin uhkaa, koska talouskasvu on vahvaa ja korot maltilliset. Keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoja Norjassa, mutta muualla ohjauskorot pysyvät nykylukemissa 2022. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet joillain kaupunkialueilla niin korkeiksi, että ne tulevat vaatimaan huolellista seurantaa jatkossa, Olsen sanoo.

Suomessa työmarkkinoilla suurimmat haasteet

Myös Suomessa työmarkkinat ovat toipuneet varsin hyvin koronakriisistä, joka nosti työttömyyttä erityisesti lomautusten muodossa. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan tänä vuonna alle 7 prosenttiin.

– Avoimia työpaikkoja on paljon ja yhtiöt kertovat osaavan työvoiman pulan merkittäväksi esteeksi kasvulle. Rakenteelliset tekijät ja osaamisen kohtaanto-ongelmat tarkoittavat, että 7 prosentin työttömyysaste on lähellä täystyöllisyyttä Suomessa, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Osaavan työvoiman pula hidastaa kasvua kaikissa Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä, mutta Suomessa haasteeksi tulee muodostumaan myös pitkän aikavälin kehitys, kun työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun.

– Väestöennusteiden mukaan työikäisen väestön määrä tulee laskemaan ilman merkittävää maahanmuuttoa. Tämän lisäksi talouskasvua hidastavat tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja tuottavuuden hidas nousu. Tämä on haaste myös julkiselle taloudelle, vaikka tänä vuonna velkasuhde kääntyykin laskuun.