Suomalaiset ennakoivat nyt aiempaa enemmän korkojen nousua, Danske Bankin Kuluttajan vuosi 2022 -katsauksestä käy ilmi. 41 prosenttia asuntovelallisista on huolissaan korkojen noususta - vuonna 2019 vastaava osuus oli noin kolmannes. Molemmissa tutkimuksissa vajaa kolmannes kertoi, että ei ole lainkaan huolissaan korkojen noususta.
– Pitkästä aikaa voimakkaaseen nousuun kääntynyt inflaatio herättää monissa pelkoja korkojen noususta. Tällä hetkellä näyttää, että Euroopan keskuspankki on varovainen korkojen nostamisen suhteen tänä vuonna. Inflaation pitkittyminen voi kuitenkin nopeuttaa ohjauskorkojen nostamisen tarvetta, sanoo pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki.
Kasvava huoli korkojen noususta näkyy myös asiakkaidemme ottamissa korkosuojauksissa. Nyt korkosuojan ottaa noin 40 prosenttia, kun vuonna 2020 osuus oli noin 20 prosenttia.
Korona-aikana osakkeiden arvostukset ovat nousseet, asuntojen hinnat ovat nousseet ja säästöt lisääntyneet. Vuonna 2022 kuluttajan täytyy miettiä, miten toimia inflaation noustessa samalla kun talletuskorot ovat matalat.
– Viime vuonna osakemarkkinoilla nähtiin roima nousu. Osakekursseihin on jo hinnoiteltu tulosten merkittävä kasvu ja riskit ovat viime aikoina nousseet. Osakkeiden lyhyen aikavälin tuottoja on vaikea ennustaa, mutta vuoden 2022 kurssinousu jäänee maltilliseksi. Kohtuukokoinen talletus on hyvä puskuri yllättävien menojen varalta, mutta suuret talletukset aiheuttavat tappioita niiden ostovoiman laskiessa korkean inflaation oloissa.
Koronaepidemia varjostaa Suomen talouden näkymiä alkuvuodesta
– Paluu kohti normaalia toteutuu asteittain tehosterokotusten edetessä, laumasuojan vahvistuessa ja rajoitustoimien auttaessa. Odotamme talouden toimivan normaalimmin jälleen kesällä.
Koronakriisi on vaikeuttanut monen kuluttajan elämää, kun lomautukset ovat nostaneet työttömyyttä. Nyt Danske Bank ennustaa, että työttömyysaste laskee 6,9 prosenttiin. Ostovoima nousee keskimäärin, sillä ansiotason nousu ylittää ennustetun inflaation.
Koronakriisin aikana on maailmalla alettu puhua suuresta irtisanoutumisaallosta uusien työpaikkojen perässä, joka vavisuttaa työmarkkinoita. Suomessa tällaista ilmiötä on tuskin odotettavissa, sillä tällä hetkellä töissä olevista aikoo hakea uutta työpaikkaa vain 9 prosenttia. Kolme vuotta sitten vastaava osuus oli 11 prosenttia ja kaksi vuotta sitten 10 prosenttia.
– Työpaikan vaihtamisaikeen mataluus on kiinnostavaa, sillä työpaikkoja on avoinna erittäin paljon. Työpaikkaa ei myöskään aiota vaihtaa merkittävästi enemmän kasvukeskuksissa kuin muuallakaan Suomessa. Innokkaimmin uutta työpaikkaa etsivät nuoret, mutta tämäkään ei eroa aiemmasta tutkimuksesta.
