Ukrainan tilanne kiihdyttää euroalueen inflaatiota

Markkinoiden reaktiot seuraavat tähän asti hyvin tuttua kaavaa vastaavista tilanteista, joissa epävarmuus on suurta, pääanalyytikkomme Minna Kuusisto kirjoittaa.

Markkinat ovat reagoineet voimakkaasti tietoihin Venäjän suurhyökkäyksen alkamisesta aikaisin torstaiaamuna. Hyökkäyksen on raportoitu ulottuneen myös suuriin ukrainalaiskaupunkeihin kuten Kiovaan. Venäläisjoukkojen on myös raportoitu tehneen maihinnousuja eteläisessä Ukrainassa.

Pääanalyytikkomme Minna Kuusiston mukaan ruplan kurssi on aamun tunteina heikentynyt voimakkaasti.

– Rupla on ensireaktiona heikentynyt yli 10% dollariin nähden ja hieman vähemmän euroon nähden. Yhdellä eurolla saa nyt lähes sata ruplaa, kun vielä eilen sillä sai 90 ruplaa.

Oli odotettavissa, että rupla heikkenee vielä voimakkaammin dollariin kuin euroon nähden, koska myös euron odotettiin heikkenevän suhteessa dollariin, jos hyökkäys alkaa.

–Euro heikkenee dollariin nähden nyt kahdesta syystä. Öljyn hinta on jo aamulla noussut yli 102 dollariin tynnyriltä, kun markkinat ovat huolissaan Venäjän energiasektoriin mahdollisesti kohdistuvista sanktioista. Öljyn kallistuminen iskee kovemmin euroalueeseen kuin Yhdysvaltoihin, joka on öljyn suhteen omavaraisempi. Lisäksi yleisen riskinottohalukkuuden heikkeneminen tyypillisesti heikentää euroa, Kuusisto toteaa.

Pohjoismaisista valuutoista myös Ruotsin ja Norjan kruunut ovat aamun kaupankäynnissä heikentyneet. Molemmat valuutat usein heikkenevät, kun markkinoiden yleinen riskisentimentti heikkenee ja juuri näin tapahtuu epävarmuuden kohotessa. Norjan kruunu saa tukea öljyn hinnan noususta, mutta yleinen riskiä kaihtava tunnelma kuitenkin todennäköisesti dominoi ja painaa kruunun kurssia. Myös Itä-Euroopan valuutat, kuten Puolan zloty, ovat aamun mittaan heikentyneet.

– Markkinoiden reaktiot seuraavat tähän asti hyvin tuttua kaavaa vastaavista tilanteista, joissa epävarmuus on suurta. Osakemarkkinat ja vähäriskisinä pidettyjen valtionlainojen korot laskevat, eli riskisempinä pidettyjä omaisuuseriä myydään ja vastaavasti hakeudutaan turvasatamiin. Myös kullan hinta on torstaiaamun noussut selvästi, jo yli 1940 dollariin unssilta ja on nyt korkeimmillaan sitten joulukuun 2020, Kuusisto kommentoi.

Euroopassa kaasumarkkinat ovat myös reagoineet, sillä Venäjä on EU:lle merkittävä kaasuntuoja. Erityisesti Saksa, useat Itä-Euroopan maat ja Suomi tuovat merkittävän osan kaasustaan Venäjältä.

– Aamun kaupankäynnissä Hollannin maakaasufutuurin hinta on noussut jo yli 105 euroon megawattitunnilta eli noin 15 prosenttia eilisen tasoilta. Energiahintojen kallistuminen tulee edelleen tuntumaan eurooppalaisen kuluttajan sähkölaskussa etenkin näin kylmään talviaikaan, sanoo Kuusisto.

Ylipäätään riskinä on hintapaineiden kiihtyminen Euroopassa, koska Venäjällä on tärkeä rooli myös monien muiden raaka-aineiden tuottajana ja viejänä.

– Olemme arvioineet, että pelkästään vakavat häiriöt kaasuntuonnissa ja siitä seuraava energiahintojen nousu voisivat nostaa euroalueen inflaatiota tänä vuonna noin prosenttiyksiköllä verrattuna normaalitilanteeseen, Kuusisto kertoo. EKP voi olla vaikean tilanteen edessä, jos kasvunäkymät heikkenevät ja hintapaineet kasvavat.

– Rahapolitiikkaa todennäköisesti tullaan silti kiristämään, mutta jos kasvunäkymät heikkenisivät merkittävästi, keskuspankki voisi esimerkiksi lykätä ensimmäistä koronnostoaan kauemmaksi, Kuusisto arvioi.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.