Ekonomistin korkokommentti: EKP kääntymässä nousevien korkojen tielle ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen

Odotamme EKP:lta ensimmäistä 25 korkopisteen talletuskoron nostoa joulukuussa 2022. Inflaatio pysyi vuosikausia alle EKP:n tavoitteen, mikä osaltaan johti poikkeuksellisen pitkään matalien korkojen aikaan, pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki kirjoittaa.

EKP avasi viikko sitten 3.2.2022 oven koronnostolle jo tänä vuonna. EKP:n pääjohtaja Lagarden kommentit paljastivat joulu-tammikuun inflaation kiihtymisen yllättäneen keskuspankin. Inflaatiopaine on aiempaa laaja-alaisempaa, erityisesti korkeiden energian hintojen pelätään välittyvän entistä laajemmin myös muiden tuotteiden hintoihin. Samaan aikaan työmarkkinatilanne on kiristymässä työttömyyden laskiessa ja osaavan työvoiman saatavuuden muuttuessa talouskasvun hidasteeksi. Talouskasvun ennustetaan jatkuvan laaja-alaisena 2022, mikä merkitsee lisäkysyntää sekä tavaralle että palveluille. EKP odottaa yhä energian hintojen nousun tasaantuvan ja tuotantoketjujen pullonkaulojen hellittävän, eikä palkkainflaation kiihtymisestäkään ole vielä selkeää näyttöä. Tästä huolimatta riski euroalueen inflaatiopaineen pitkittymisestä ja hintavakauden vaarantumisesta on kohonnut. On luontevaa ajatella, että EKP pyrkii ylläpitämään hintavakautta kiristämällä rahapolitiikkaa, mikä hillitsisi talouskasvun aiheuttamia inflaatiopaineita. Rahoitusmarkkinat reagoivat EKP:n lausuntoihin ja koko vuodelle 2022 hinnoitellaan noin puolen prosenttiyksikön edestä talletuskoron nostoja. Samalla joukkolainojen korot nousivat ja Saksan valtion 10 vuoden korko kohosi jo noin 0,2 prosenttiin. Suomen valtion 10 vuoden lainan korko on kohonnut 0,5 prosenttiin, eli korkeimmilleen sitten vuoden 2019 alun.

Odotamme EKP:lta ensimmäistä 25 korkopisteen talletuskoron nostoa joulukuussa 2022. Ennen EKP:n kokousta 3.2. ennakoimme ohjauskoron nousevan aikaisintaan vuonna 2023. Arvioimme EKP:n nostavan korkoja vielä toistamiseen maaliskuussa 2023, jolloin talletuskorko kohoaisi nollaan prosenttiin. Tämä edellyttäisi myös APP-osto-ohjelman netto-ostojen päätöstä tänä vuonna ennen koronnostojen aloitusta. Korot voivat nousta tämän jälkeen lisääkin, mutta kovin nopea korkojen nousu näyttää toistaiseksi epätodennäköiseltä. Euroalueen taloudelle sopivan tasapainokoron arvioidaan olevan Yhdysvaltoja matalampi. EKP tulee toimimaan taloustilanteen vaatimalla tavalla, jotta hintavakaus säilyy, ja tällä hetkellä ennakoimme inflaation laskevan keskipitkällä tähtäimellä kohti EKP:n tavoitetta.

Korkojen nousu vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin ja kotitalouksiin. Rahoituskustannukset nousevat, mutta nousu on melko maltillista. Ohjauskorkoa on viimeksi nostettu vuonna 2011, ja jälkikäteen sitä on pidetty virheenä nostojen tyrehdytettyä finanssikriisin jälkeisen talouden elpymisen. Inflaatio pysyi vuosikausia alle EKP:n tavoitteen, mikä osaltaan johti poikkeuksellisen pitkään matalien korkojen aikaan. Johdannaismarkkinoiden hinnoittelun perusteella euriborit jäisivät lähivuosina vajaaseen prosenttiin. Korkojen nousu tapahtuisi suotuisan talouskehityksen aikana, mikä parantaa kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin kykyä hoitaa velkaa. Korkojen nousu voi toki olla nyt ennakoitua nopeampaakin ja korkojen nousuun kannattaa varautua. Henkilöasiakkaille oma säästäminen on yksi mahdollisuus kasvattaa puskuria yllätysten varalta. Pankit tarjoavat myös korkosuojaukseen erilaisia tuotteita, joiden suosio on viime aikoina kasvanut.

Kirjoittaja on Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.