Miksi hintojen nousu on juuri nyt niin voimakasta?
Hintojen nopea nousu on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka taustalla on useita vaikuttavia tekijöitä. Energian, metallien ja maataloustuotteiden kallistuminen liittyy kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon. Useiden raaka-aineiden tarjonta on laskenut samanaikaisesti, kun maailmantalouden elpyminen koronapandemiasta on lisännyt niiden kysyntää. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan ja vastauksena nähdyt länsimaiden pakotteet selittävät hintojen nousua, sillä Venäjän tarjonta energian maailmanmarkkinoille on laskenut selvästi pitkällä aikavälillä. Samaan aikaan pyrkimys fossiilisesta energiasta irtautumiseksi rajoittaa korvaavia vaihtoehtoja venäläisenergialle. Sota on vaikuttanut myös maataloustuotteiden tarjontaan ja siten ruuan hintaan.
Hintojen nousu ei kuitenkaan rajoitu enää ruokaan ja energiaan, vaan monien muidenkin tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet. Energiahintojen nousu selittää osaltaan myös muiden tuotteiden hinnannousua, kun tuotanto- ja kuljetuskustannukset ovat kohonneet. Myös koronapandemian aiheuttamat pullonkaulat kiihdyttivät inflaatiota, kun erityisesti Kiinassa satamien sulkeminen hidasti rahtiliikennettä ja nosti sen kustannuksia. Palveluhintojen nousu taas liittyy erityisesti työvoimakustannusten eli palkkojen nousuun, mikä on seurausta sekä pandemian jäljiltä useilla toimialoilla vallitsevasta työvoimapulasta että toisaalta inflaation myötä laskeneiden reaalipalkkojen luomasta nostopaineesta.
Miksi keskuspankit tavoittelevat hintavakautta ja mitä se tarkoittaa?
Euroopan keskuspankin hintavakaustavoite tarkoittaa, että keskuspankki pyrkii virittämään rahapolitiikkansa siten, että kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti asettuisi keskipitkällä aikavälillä noin kahteen prosenttiin. Hintojen lasku ei ole tavoiteltavaa, koska odotukset hintojen laskusta saavat kuluttajat lykkäämään ostopäätöksiään, mikä hidastaa talouden rattaita. Nopea hintojen nousu taas on haitallista, koska rahan ostovoima heikkenee ja kotitaloudet köyhtyvät.
Mikä on keskuspankkien rooli inflaation hillitsemisessä?
Keskuspankit vaikuttavat hintatasoon säätelemällä rahan määrää ja hintaa taloudessa. Käytännössä keskuspankit tarjoavat rahoitusta liikepankeille, jotka tarjoavat rahoitusta edelleen yrityksille ja yksityishenkilöille. Rahoituksen saatavuutta ja hintaa säätelemällä keskuspankki voi joko tukea tai heikentää taloudellista aktiviteettia. Siinä missä vilkas talouden aktiviteetti edistää hintojen nousua, aktiviteetin hidastuminen hillitsee hintojen nousupaineita, koska kokonaiskysyntä vähenee.
Voiko keskuspankki toimillaan vaikuttaa energian hintaan?
Ei suoraan. Keskuspankin toimet kuten koronnostot (tai –laskut) vaikuttavat talouteen aktiviteettia hidastavasti (tai kiihdyttävästi), koska ne vaikuttavat kokonaiskysyntään. Keskuspankit eivät kuitenkaan voi vaikuttaa esimerkiksi energian tai muiden fyysisten hyödykkeiden kuten metallien tai maataloustuotteiden tarjontaan. Jos hintojen nousu johtuu tarjontapuolen kapeikoista, keskuspankin iskukyky on rajallinen. Puhtaasti energiahintojen noususta johtuvaan inflaatioon ei yleensä ole aihetta reagoida – erityisesti, jos kyseessä on tilapäinen ilmiö.
Jos energiaan liittyvään inflaation ei juuri voida vaikuttaa, miksi korkoja silti nostetaan?
Nyt nähtävä nopea inflaatio vaikuttaa myös kuluttajien ja yritysten odotuksiin tulevasta hintakehityksestä. Inflaatio-odotuksilla on tapana toteuttaa itse itseään, sillä esimerkiksi kuluttajat reagoivat hintojen nousuun korottamalla palkankorotusvaateitaan, millä on itsessään inflaatiota ruokkiva vaikutus. Inflaatio-odotusten irtautuminen keskuspankin tavoitetasolta kertoo siitä, etteivät kuluttajat tai markkinat enää luota keskuspankin kykyyn turvata hintavakautta. Tällainen uskottavuusongelma heikentää rahapolitiikan vaikuttavuutta ja uhkaa pitkittää hintakehityksessä koettua voimakasta ailahtelua kauemmas tulevaisuuteen.
EKP:n tavoitteena on yksiselitteisesti turvata hintavakaus. EKP:lla ei ole talouskasvuun liittyvää tavoitetta, joskin vakaa talouskehitys on usein myös hintavakauden edellytys. Vaikka energiahintojen nousu selittää euroalueella noin puolet inflaatiovauhdista, myös monien muiden tuotteiden hinnat nousevat liian nopeasti EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen nähden. Korkojen nosto on nyt ajankohtaista yhtäältä, koska hintapaineet eivät rajoitu enää pelkästään energian ja ruuan hintoihin – ja toisaalta, koska hintapaineiden pitkittyminen lisää riskiä inflaatio-odotusten ja toteutuneen inflaation toinen toisiaan ruokkivasta kierteestä.
Blogin ovat kirjoittaneet Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen ja pääanalyytikko Minna Kuusisto.
