Kuinka ottaa selkoa asunnon hankintaan liittyvistä asiapapereista?

Asunnon hankintaan liittyy paljon erilaisia asiapapereita. Mitä kaikkea niiden osalta pitää ottaa huomioon, ja mihin seikkoihin kannattaa erityisesti pureutua?

Hae lainaa Kokeile asuntolainalaskuria

Asiapaperit voivat näyttäytyä monimutkaisena kokonaisuutena asunnon oston yhteydessä, mutta ne tarjoavat sinulle asunnonostajana kaiken tarvitsemasi tiedon ja toimivat samalla päätöksenteon tukena. Asunnon ostoon liittyviä asiapapereita ovat muun muassa asunnon pohjapiirros, isännöitsijäntodistus, yhtiöjärjestys, kunnossapitotarveselvitys ja taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS), taloyhtiön tilinpäätös sekä energiatodistus. Asiapapereihin kannattaa tutustua huolella ja varata riittävästi aikaa niiden lukemiseen.

Asunnon pohjapiirros

Asunnon pohjapiirros on yksi tärkeimmistä asiapapereista asunnon hankintaan liittyen. Pohjapiirroksen avulla hahmotat asunnon nykyiset tilaratkaisut ja saat ymmärryksen siitä, millaisia muutoksia asuntoon on mahdollista tehdä.

Asuntoa ostaessa ostajan täytyy kuitenkin huomioida, että pohjapiirros on usein suuntaa-antava ja harvemmin oikeassa mittakaavassa. Pelkkä pohjapiirros ei välttämättä kerro kaikkea tietoa mahdollisia remontteja ajatellen.

– Remonttia suunnittelevan kannattaa varmistaa, missä kulkevat vesijohdot, ilmanvaihtohormit sekä kantavat seinärakenteet, muistuttaa Kiinteistömaailman yrittäjä ja kiinteistövälittäjä Jesse Nylund.

Isännöitsijäntodistus

Isännöitsijäntodistuksesta löytyvät kaikki tiedot taloyhtiön taloudesta, taloyhtiön rakennuksista ja niiden kunnosta sekä tehdyistä, mutta myös suunnitelluista korjauksista. Todistus sisältää kaiken tiedon huoneistosta, josta todistus on tehty.

– Isännöitsijäntodistuksessa kerrotaan muun muassa ostettavan kohteen velkavastuu eli osuus taloyhtiön lainasta. Tämä on hyvin oleellinen tieto asunnon hankkijan näkökulmasta, Nylund tarkentaa.

Asuntokaupoissa isännöitsijäntodistus saa olla enintään kolme kuukautta vanha. Isännöitsijäntodistus tilataan isännöintiyritykseltä. Jos isännöitsijää ei ole, on hallituksen puheenjohtajalla velvollisuus toimittaa todistus.

Isännöitsijäntodistus on yksi tärkeimmistä asiapapereista asuntoa ostaessa ja se auttaa takaamaan onnistuneet kaupat.

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys on Suomen lain mukaan pakollinen asiakirja osakeyhtiölle. Sen sisältö on määritetty osakeyhtiölaissa ja se rekisteröidään kaupparekisteriin, josta se on kenen tahansa katsottavissa. Kerros-, rivi- ja paritalot ovat lähes aina asunto-osakeyhtiöitä.

– Kansankielellä yhtiöjärjestyksessä ollaan sovittu asunto-osakeyhtiön ja osakkaiden keskeiset pelisäännöt, Nylund selventää.

Yhtiöjärjestyksestä löytyy muun muassa huoneistoluettelo ja huoneistojen käyttötarkoitus, minkä lisäksi siinä on määrätty osakkaiden keskeiset sopimukset muun muassa kunnossapidon ja vastikevastuun osalta.

Kunnossapitotarveselvitys ja taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS)

Taloyhtiön tehtävä on pitää huolta asuttavista kiinteistöistä niin, että niissä on turvallista asua. Taloyhtiön kunnossapito- ja remonttitarpeet vaihtelevat taloyhtiön iästä, rakennustavasta ja suoritetuista kunnossapitotoimista riippuen.

Taloyhtiön kunnossapitotarveselvitys on tulevalle viidelle vuodelle laadittu remonttisuunnitelma. Taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS on sen sijaan 10 tai 15 vuoden remonttisuunnitelma. Sekä kunnossapitotarveselvityksen että taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelman avulla varaudutaan tulevaisuudessa tehtäviin remontteihin. Kullekin toimenpiteelle laaditaan budjetti ja ajankohta.

Kiinteistöä on hyvä huoltaa tasaisin väliajoin pieni osio kerrallaan, jotta lopulta ei jouduta tekemään laajoja korjauksia laiminlyönnin takia. Kiinteistöjä voidaan korjata ja kunnostaa niin, että nykyinen taso pyritään säilyttämään tai niin, että kiinteistön tasoa pyritään parantamaan. Korjaukset ja kunnostaminen vaikuttavat kiinteistöjen arvonnousunäkymiin positiivisesti.

Taloyhtiön tilinpäätös

Tilinpäätöksen laatiminen on taloyhtiöille lakisääteinen velvoite. Tilinpäätöksen tulee antaa riittävät tiedot taloyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksestä löytyy tuloslaskelma, josta on helppo arvioida, kuinka taloyhtiö on pysynyt suunnitellussa vuosibudjetissa.

– Kodin ostajan on hyvä kiinnittää huomiota tilipäätökseen. Jos kyseessä on matalan hoitovastikkeen taloyhtiö, kannattaa tarkastaa, onko budjetti pitänyt vai onko taloyhtiön korjaustarve ylittänyt budjetin, jolloin voi päätellä, että hoitovastike on ollut liian matala, Nylund vinkkaa.

Tilinpäätös sisältää myös yhtiön toimintakertomuksen kyseiseltä tilikaudelta. Toimintakertomuksessa käsitellään oleelliset tapahtumat yhtiön tilikauden aikana.

– Tämä on hyvä lukea läpi ennen ostopäätöksen tekemistä.

Energiatodistus

Energiatodistus kertoo rakennuksen energiatehokkuudesta ja toimii asunnonostajan työkaluna energiatehokkuuden vertailussa ostopäätöstä tehdessä.

– Energiatodistus pitää sisällään muun muassa tiedot talon rakenteista, seinärakenteen paksuudesta ja eristeiden ominaisuuksista sekä tiedon rakennuksen lämmitysmuodosta. Energiatodistuksen laatija näillä tiedoilla laskee rakennuksen energialuokan. Pelkkää energialuokkaa en suosittele seuraamaan, vaan arvioimaan kokonaisuutta yhdessä todellisten asumiskustannusten kanssa.

Lisäksi energiatodistus sisältää ammattilaisen laatimia suosituksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voisi parantaa.

Energiatodistuksesta käy ilmi rakennuksen energialuokka. Rakennuksen energialuokitus pohjautuu laskettuun energiatehokkuuden vertailulukuun eli E-lukuun. Energialuokkaa kuvataan kirjaimilla A-G, joista A kuvastaa parasta energialuokkaa ja G heikointa. A-energialuokka edellyttää rakennukselta omaa energian tuotantoa. Yleisesti uudisrakennusten pitäisi yltää vähintään C-luokkaan ja vanhojen pientalojen energialuokka sijoittuu tyypillisesti luokkiin D tai E.

Energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta sen laatimisesta.