Eläke – siunaus vai kirous?

Eläkesäästöjen riittävyys huolettaa

Pohjoismaissa keskimäärin vain 29 prosenttia katsoo säästävänsä tarpeeksi eläkkeellä elämistään varten.

– Luku on hyvin alhainen, varsinkin kun otetaan huomioon, että ihmiset ovat usein taipuvaisia aliarvioimaan niiden vuosien määrän, joiksi säästöjen pitäisi riittää. Mitä vanhemmaksi elää, sitä suurempia säästöjä vaaditaan, ja elinikähän on pidentynyt selvästi ja pitenee yhä, Danske Bankin päästrategi Tine Choi toteaa.

Choin mukaan eliniän pidentyessä monien on pysyttävä työmarkkinoilla odotettua pidempään kerryttääkseen tarpeeksi säästöjä. Toinen vaihtoehto on panna rahaa sukanvarteen jatkuvasti paljon enemmän kuin nykyisin. Muuten eläkeikä voi tuottaa monille karvaan pettymyksen, kun toiveiden ja odotusten mukainen elintaso on mahdoton säilyttää.

Niitä jotka omasta mielestään säästävät tarpeeksi, on vähiten, eli 23 prosenttia, Suomessa ja Norjassa. Tanskassa osuus on suurin, 36 prosenttia. Yhteistä kaikille maille on, että suurempi osuus miehistä kuin naisista arvioi säästävänsä riittävästi eläkeikää varten.

– Yleisesti ihan jokaisen kannattaa aika ajoin käydä eläkesäästämistään läpi arvioiden omaa talouttaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin lukuun otetaan tietenkin myös muut omaisuuslajit, kuten omistusasunnon markkina-arvo. Eläkesäästöjä ja niihin liittyvää vakuutusturvaa on syytä tarkastella aina myös elämänmuutosten yhteydessä. Niitä ovat esimerkiksi työpaikan vaihtaminen, avioituminen, eroaminen, lasten saanti ja asunnon osto, Tine Choi neuvoo.

Jo nuorena aloitettu järkevä säästäminen on kullanarvoinen toimintatapa.
– Jos alkaa jo parikymppisenä panna kuukausittain pienen summan säästöön, se kasvaa korkoa korolle ja voi olla merkittävä potti vuosien päästä, Choi korostaa.

Eläkeläiselämä jakaa mielipiteitä

Pohjoismaalaisista 40 prosenttia vastaa myöntävästi kysymykseen ”odotatko eläkkeelle jäämistä” – ja yhtä moni kieltävästi.

Eläkepäivien houkuttelevuus lisääntyy iän myötä. Peräti 57 prosenttia 50 vuotta täyttäneistä vastasi odottavansa eläkkeelle jäämistä, siinä missä vastaava luku alle 30-vuotiailla oli 29 prosenttia.

– Nuorena eläke tuntuu hyvin kaukaiselta ja abstraktilta asialta, johon on vaikea suhtautua. On siis aivan luonnollista, että käsitys eläkkeestä muuttuu myönteiseen suuntaan iän karttuessa. Ihanneoloissa jokainen kuitenkin pitäisi siirtymistä työelämästä eläkkeelle hyvänä asiana, tai ainakaan ajatuksen ei pitäisi tuntua ikävältä, Danske Bankin päästrategi Tine Choi analysoi. Choi pitää oman talouden tilaa merkittävänä sen kannalta, miltä siirtymä tuntuu.

– Jos on valmistautunut hyvin ja säästänyt riittävästi, töistä eläkkeelle siirtyminen ei aiheuta juuri mitään talousvaikutuksia. Eläkehän on periaatteessa vain palkanmaksun jatkumista, mutta rahaa tilille maksaa kuukausittain eläkeyhtiö työnantajan sijaan. Jos säästöt ovat liian pienet, on vaikea suhtautua eläkeläiselämään pidäkkeettömän innokkaasti, Tine Choi kuvailee.

Suomi eroaa muista Pohjoismaista selvästi siinä, että hyvin suuri osuus – 67 prosenttia – ei odota eläkkeelle pääsyä.

Varautumisen näkökulmasta pidentyvä elinaika tarkoittaa, että on entistä tärkeämpää säästää oikealla tavalla ja tarpeeksi sekä sijoittaa pääomaansa järkevästi. Tulevaisuudessa elämän jaksottaminen taloudellisesti on entistä monimutkaisempaa, kun ajoittain säästetään ja käytetään säästöjä esimerkiksi jatkokoulutukseen tai unelmien toteuttamiseen. Meidän tavoitteemme on auttaa sinua varautumaan elämään pitkään hyvää elämää.

Artikkeli on Investor View 01/2017 lehdestä ja tekstin on kirjoittanut Esben Sylvest.