Suomalaisille miehille sijoittaminen on harrastus, naisille haaste
Sijoittamisesta on tullut arkipäiväisempää, eikä sitä nähdä enää talousgurujen, eliitin tai miesten yksinoikeutena. Silti edelleenkin vain 36 % suomalaisista sijoittaa ylimääräisiä säästöjään. Sijoittamisen jättävät väliin useammin naiset kuin miehet, useammin pelkän peruskoulun suorittaneet kuin ammatillisen tai korkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneet.
Miksi suomalainen ei sijoita?
Sijoittamisella on vahva yhteys henkilön ja kotitalouden tulojen kanssa: kun tuloja on enemmän, on myös enemmän sijoitettavaa. Mutta eivät suurituloisimmatkaan aina sijoita rahojaan, sillä niistäkin, joiden kotitalouden vuositulot ovat 94 500 euroa tai enemmän, kolmannes ei sijoita rahojaan lainkaan.
Suomalaisista yli puolet kertoo, etteivät he sijoita, koska heillä ei ole ylimääräistä rahaa. Ylimääräisen rahan puute sijoittamisen esteenä korostuu odotetusti matalammissa tuloluokissa ja matalamman koulutustason suorittaneiden joukossa. Mielenkiintoinen havainto taas on, että korkeimmissa tuloluokissa sijoittamatta jättämiselle on löytynyt toinen syy. Näissä tuloluokissa tärkein syy olla sijoittamatta on epävarmuus omien sijoittajataitojen suhteen.
Suomessa tämänhetkinen todellisuus on se, että keskivertokansalaisen varallisuudesta kaksi kolmasosaa on kiinni asunnoissa. Kun asuntolainat vielä halutaan maksaa pois mahdollisimman lyhyellä laina-ajalla, ei asuntosäästämisen jälkeen välttämättä jää paljoa sijoitettavaa muihin omaisuusluokkiin. Suomalaiset ovat tottuneet toimimaan siten, että ensin maksetaan pois asuntolaina ja vasta sen jälkeen aletaan mahdollisesti säästää muuhun.
Ruotsalaiset mallioppilaita
Pohjoismaiden välisessä vertailussa Ruotsi erottuu selvästi edukseen verrattuna Suomeen, Tanskaan ja Norjaan. Kun Suomessa, Norjassa ja Tanskassa osakkeisiin tai muihin arvopapereihin sijoittaa rahojaan noin kolmannes ihmisistä, Ruotsissa vastaava luku on jopa 44 %. Tulokset heijastelevat Ruotsin erityistä asemaa vanhana kuningaskuntana. Vaikka Norja on nykyisin varakas maa, voidaan päätellä, ettei siellä kuitenkaan ole useampaa sukupolvea vanhaa perinnettä rahojen sijoittamiselle. Pohjoismaista Ruotsi on maa, jossa sijoittamisella on vanhimmat perinteet ja jossa on kehittynyt vahvempi sijoittamisen kulttuuri.
Suomessa ei ole ollut vielä kovin montaa sukupolvea, joiden rahat olisivat ylipäänsä riittäneet sijoittamiseen. Suomalaisenkin sijoituskulttuurin voi enteillä muuttuvan tulevina vuosina, kun suuret ikäluokat alkavat jättää omaisuuttaan perinnöksi jälkeläisilleen. Suomeen on myös suunnitteilla verotuksellisia kannustimia sijoittamiseen.
Miksi suomalainen sijoittaa?
Erityisen mielenkiintoista on tarkastella, miksi ihmiset sijoittavat. Kyselytutkimuksen perusteella tärkein syy sijoittamiselle on halu luoda taloudellinen puskuri. Tämän syyn nostavat tärkeimmäksi lähes kaikki suomalaiset ikään, sukupuoleen, tulotasoon, koulutustasoon ja asuinpaikkaan katsomatta. Ainoastaan nuorimpien, 18–34-vuotiaiden ikäryhmässä korkeammat tuotto-odotukset nousevat hieman taloudellisen puskurin edelle sijoittamisen tärkeimpänä motiivina.
Miksi sijoitat rahasi?
64 % luodakseni taloudellisen puskurin
49 % saadakseni enemmän tuottoa rahoilleni
26 % se on hauska harrastus
22 % rikastuakseni
13 % jättääkseni rahaa läheisilleni
Suomalaisilla miehillä korostuu naisiin verrattuna se, että sijoittaminen nähdään hauskana harrastuksena sekä se, että halutaan rikastua sijoittamisella. Naiset kokivat sijoittamisen miehiä useammin vaikeaselkoiseksi eikä omien taitojen uskottu riittävän sijoittamiseen. Onko niin, että naiset ovat turvallisuushakuisempia varman päälle pelaajia, jotka eivät uskalla lähteä kokeilemaan sijoittamista ilman, että omista taidoista ollaan täysin varmoja? Miten naisten luottamusta omaan osaamiseen saataisiin lisättyä? Ehkä tähän vastaus löytyy taloudellisen lukutaidon lisäämisestä ja sijoittamisen tutuksi tekemisestä.
Katso myös nämä
Taloudellinen mielenrauha
Taloudellinen mielenrauha kuuluu kaikille on hanke, joka tarjoaa suomalaisille välineitä ja itsevarmuutta taloudellisen mielenrauhan löytämiseen. Se pyrkii herättelemään suomalaiset ottamaan oman taloutensa yhä aktiivisemmin omiin käsiinsä. Hanke koostuu useammasta ulostulosta ja osakokonaisuudesta.
Vaurastuminen on arkipäiväistynyt Suomessa
Enää vauraus ei välttämättä merkitse suomalaisille mittavaa määrää omaisuutta, säästöjä ja sijoituksia, vaan vauraus voi tarkoittaa enemmänkin synonyymia taloudelliselle mielenrauhalle.
