Suomalaisten taloudellinen mielenrauha on pysynyt ennallaan
Suomalaisten taloudellinen mielenrauha on pysynyt parin viime vuoden aikana hyvin samalla tasolla. Vaikka suomalaisten taloudellinen mielenrauha onkin isossa kuvassa pysynyt muuttumattomana, on tuloksissa kuitenkin havaittavissa suuria eroavaisuuksia suomalaisten välillä: samalla kun osa kansasta pystyy suunnittelemaan talouttaan ja katsomaan tulevaisuuteen vailla taloudellisia huolia, ei kaikilla ole tähän riittäviä edellytyksiä.Me suomalaiset huolehdimme erityisesti tuloistamme sekä rahojemme kulutuskohteista, kuten vuokrasta, ruoasta ja vaatteista. Ruuhkavuodet ovat myös taloudellisen mielenrauhan kannalta kuormittavinta aikaa elämässä.
Asteikolla 1-10 suomalaisten taloudellinen mielenrauha saa arvosanan 6,1. Tilanne on siis pysynyt lähes tismalleen samalla tasolla kuin vuosi sitten, jolloin arvosana oli 6,0. Hieman yllättävää on, että koronavirusepidemia ei ainakaan vielä huhtikuun alkuun tultaessa ollut vaikuttanut suomalaisten taloudellisen mielenrauhan kokonaistasoon.
Verrattuna muihin Pohjoismaihin suomalaisten taloudellisen mielenrauhan taso jää yönsä paremmin nukkuvien naapuriemme varjoon. Suomi onkin ollut koko tarkastelujakson ajan Pohjoismaisen joukon hännänhuippuna. Ruotsalaisten mielenrauha on kuitenkin järkkynyt hieman viime vuodesta ja nousee enää vain kahdella pisteen kymmenyksellä suomalaisten taloudellisen mielenrauhan yläpuolelle. Myös tanskalaisten ja norjalaisten taloudellinen mielenrauha on hienoisessa laskussa viime vuoteen verrattuna, joten Pohjoismaita Suomi on tänä vuonna ainoa, jossa indeksi nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, mutta ainakin Suomen kulkusuunta on positiivinen.
Danske Bank kysyi yli 3000* suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy.
Sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.
Uutiset ovat nyt koronakriisin myötä pullollaan kielteisiä talousnäkymiä, mutta suomalaisten luottamukseen omaa taloutta kohtaan tämä uutisointi ei isossa kuvassa näy vaikuttaneen. Vastaajista yli kaksi kolmasosaa (67 %) kertoo suhtautuvansa nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa vähintään jossain määrin luottavaisesti. Joka kymmenes vastaaja kertoo, ettei suhtaudut omaan taloudelliseen tilanteeseensa lainkaan luottavaisesti ja näin ajattelevien osuus on koronakriisistä huolimatta jopa laskenut viime vuoteen verrattuna. Tätä positiivista tulosta tulee toki suhteuttaa esimerkiksi Tilastokeskuksen hieman eri tavoin koostettuun kuluttajaluottamusindikaattoriin, joka laski selvästi koronaepidemian seurauksena.
Koronavirusepidemian vähäistä vaikutusta suomalaisten luottamukseen omaa taloudellista tilannetta kohtaan voidaan pitää jopa yllättävänä. Vaikuttaakin siltä, että epidemian eskaloituminen koettiin alkuvaiheessa vielä enemmän terveyttä uhkaavana yhteiskunnallisena kriisinä eikä niinkään henkilökohtaisena taloudellisena uhkana. Ehkä ihmiset eivät olleet mittausvaiheessa ehtineet vielä ajatella koronakriisin vaikutuksia pidemmällä aikavälillä, vaan oltiin vielä hämmennyksen tilassa rajoitusten ja suositusten astuttua voimaan.
Kyky oman talouden hallintaan jakaa suomalaisia
Kun vastaajilta kysyttiin, mistä he erityisesti kantavat huolta omassa taloustilanteessaan, kärkeen nousivat erityisesti tulot ja omien rahojen käyttökohteet. Näistä on säännöllisesti huolissaan noin neljä viidestä vastaajasta. Sen sijaan omasta omaisuudestaan kantaa huolta jo huomattavasti harvempi (61 %). Tämä kuvaakin hyvin arjen todellisuutta monella suomalaisella: jos omaisuutta on itsellä vähän tai ei ollenkaan, keskittyy huomio oman talouden hallinnassa luonnollisesti tulojen ja menojen hallintaan.
Omien tulojen ja menojen yhteensovitus on vaikeaa tai erittäin vaikeaa noin neljäsosalle (27 %) vastaajista. Huolestuttavaa on, että tämä osuus vastaajista on noussut hieman kahden vuoden takaisesta tilanteesta. Toisaalta tulojen ja menojen yhteensovittamisen kokee helpoksi tai erittäin helpoksi yhä yli kolmasosa vastaajista (35 %). Samansuuruinen ryhmä taas näkee, ettei yhteensovittaminen ole erityisen helppoa eikä vaikeaa.
Naisten luottamus taloudelliseen tilanteeseensa on heikompaa kuin miehillä, ja naiset murehtivat rahatilannettaan useammin kuin miehet.
Varovaisuus suitsii suomalaisten luottamusta tulevaan
Yleisesti ottaen oman talouden näkymät vaihtelevat suomalaisten keskuudessa mitä moninaisimmista syistä, mutta toisille lasi on aina joka tapauksessa puoliksi tyhjä ja toisille puoliksi täynnä. Suomalaiset suhtautuvat omaan talouteensa siis hyvin jakautuneesti: runsas kolmannes suhtautuu taloudelliseen tilanteeseensa optimisesti, runsas kolmannes pessimistisesti ja neljännes neutraalisti. Suhtautuminen omaan taloudelliseen tilanteeseen on pysynyt hyvin samankaltaisena jo vuodesta 2018 lähtien, eikä koronavirusepidemian käynnistyminen ollut vielä huhtikuussa muuttanut tätä yleiskuvaa suomalaisten suhtautumisesta henkilökohtaiseen talouteensa.
Optimistisesti omaa taloustilannetta kohtaan suhtautuvia ovat keskimääräistä useammin varsin vakaassa taloudellisessa tilanteessa olevat yli 65-vuotiaat sekä omistusasunnossa asuvat. Pessimistejä puolestaan löytyy paljon erityisesti alle 26 000 euroa vuodessa ansaitsevien joukosta. Tämäkään ei ole yllättävä tulos, sillä suuremmat tulot mahdollistavat helpommin esimerkiksi säästämisen pahan päivän varalle, mikä luo turvaa niin nykyhetkeen kuin tulevaankin.
Odottamattomat menot huolettavat suomalaisia
Suomalaisten suurimmaksi taloudelliseksi huolenaiheeksi kyselyssä nousi se, ettei varaa odottamattomiin menoihin ole. Tämä on ymmärrettävä tulos, sillä odottamattomat menot nimensä mukaisesti ovat vaikeasti ennakoitavissa niin ajankohdan kuin suuruuden osalta. Ehkä tämän vuoksi jopa 38 prosenttia suomalaista kantaa huolta oman taloutensa valmiudesta odottamattomiin menoihin. Huoli omasta varautumisesta koskettaa tasaisesti kaikkia ikäluokkia ja eri alueita. Edes parempi työmarkkina-asema ei poista huolta odottamattomista menoista, sillä toimihenkilöistä/asiantuntijoista noin kolmannes on huolissaan siitä, ettei heillä ei ole varaa odottamattomiin menoihin. Koronakriisin kärjistymisen myötä myös korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvien (yli 54 000 € vuodessa ansaitsevat) huoli odottamattomista menoista nousi selvästi. Ehkä koronakriisi koko kansaa koskettavana kokemuksena toikin esiin sen tosiasian, että ikäviä talouteen vaikuttavia yllätyksiä voi sattua koska vain kenelle vain.
Lähes kolmasosa valitsi tulevan eläkkeen riittämättömyyden ja sen, ettei voi elää haluamansa kaltaista elämää kolmen suurimman taloudellisen huolenaiheensa joukkoon. Elämänvaihe näyttää vaikuttavan huolten ensisijaisuuteen, sillä tavoitellun elämän saavutettavuus huoletti erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia, kun taas eläkehuolet ovat ajankohtaisimpia pian eläkeikään tulevilla 55-64-vuotiailla. Huolissaan oltiin myös kyvystä maksaa laskut ajallaan. Ainoastaan 15 prosenttia suomalaisista ilmoittaa, että heillä ei ole mitään taloudellisia huolia. Nämä tulokset viestivätkin synkähköä kuvaa suomalaisten alituisesta huolestuneisuudesta ja heikosta varautumisesta pahan päivän varalle.
Katso myös nämä
Sijoittaminen
Säästäminen ja sijoittaminen - tutustu tuotteisiin
Jokaiselle löytyy sopiva tapa sijoittaa ja säästää. Valitse sinulle sopivin tapa ja kasvata varallisuuttasi alkaen 10€/kk.
Taloudellinen mielenrauha
Taloudellinen mielenrauha -raportti 2019
Taloudellinen mielenrauha ja vauraus tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Kysyimme suomalaisilta, millaisena heidän oma taloudellinen tilanteensa ja sen tulevaisuus heille näyttäytyy.
Suomalaisilla vahva usko tulevaisuuden talousnäkymiin
Suomalaiset ovat muita Pohjoismaita pessimistisempiä oman taloudellisen tilanteensa suhteen, mutta tulevaisuus näyttäytyy suomalaisten mielessä jopa vertailumaita myönteisemmässä valossa.
