Unelmat ovat elämän suola

Suomalaisilta tiedusteltiin, mistä realistisesti toteutettavissa olevasta asiasta he tällä hetkellä unelmoivat eniten elämässään. Kaikkien vastaajien tasolla kärkeen nousivat matkustaminen ja jonkin henkilökohtaisen tavoitteen saavuttaminen.

Tulosten perusteella suomalaisten unelmat ovat kuitenkin hyvin ikäsidonnaisia. 18–24-vuotiailla on luonnollisesti päällimmäisenä mielessä koulutuksen saaminen ja valmistuminen, vajaa kolmannes kyseisestä ikäryhmästä unelmoi siitä. 25–34-vuotiaat puolestaan unelmoivat ennen kaikkea työn saamisesta tai uuden työpaikan löytämisestä ja oman asunnon tai talon ostamisesta. Yli 35-vuotiaiden unelmissa korostuu matkustaminen. 35–54-vuotiaista 20 % unelmoi eniten matkustamisesta, ja iän karttuessa matkustamisen osuus unelmista vain kasvaa. Yli 55-vuotiasta jo vajaa kolmannes unelmoi matkustamisesta.

Eri ikäryhmistä 55–64-vuotiaissa on suurin osuus ihmisiä, joiden unelmana on jonkin henkilökohtaisen tavoitteen saavuttaminen, kuten painon
pudotus, tupakoinnin lopettaminen tai muu vastaava. Mielenkiintoista tuloksissa on, että yli 65-vuotiaista jopa 26 % kertoo, ettei heillä ole tällä hetkellä mitään unelmia. 

Taloudellinen tilanne on Suomessa yleisin este unelmien tiellä, mutta muut esteet vaihtelevat paljon iästä riippuen. Alle 35-vuotiailla unelmien esteenä korostuu itseluottamuksen puute ja epäonnistumisen pelko, ruuhkavuosia elävillä puolestaan ajan puute. Yli 55-vuotiailla terveys muodostuu jo  taloudellisen tilanteen jälkeen tärkeimmäksi esteeksi. Tarkasteltaessa unelmien esteitä tulotason mukaan, voidaan todeta, että kyselytutkimuksen matalimmassa tuloluokassa (kotitalouden tulot alle 40 499 euroa) unelmien esteenä ei ole yksinomaan taloudellinen tilanne, vaan myös terveysongelmat (19 % vastaajista), itseluottamuksen puute (17 %) ja epäonnistumisen pelko (12 %). Korkeammissa tuloluokissa esteenä koetaan ennen kaikkea
ajan puute.

Lasten hankkiminen arveluttaa nykynuoria

Tutkimuksen perusteella naisten ja miesten välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja lasten hankkimista suunnittelevien osuuksissa, eikä myöskään eri koulutusasteiden tai tuloluokkien välillä ole merkittäviä eroja havaittavissa. Sen sijaan työttömyys on selvästi tekijä, joka vaikuttaa lastenhankintasuunnitelmiin. Taloudellisen tilanteen ohella liki yhtä tärkeinä syinä olla hankkimatta lapsia pidetään sitä, että maailma on jo ylikansoittunut, ja toisaalta sitä, että lapset eivät sovi omaan elämäntyyliin.

Mikä sitten voisi estää hedelmällisessä iässä olevia lapsettomia ihmisiä hankkimasta lapsia? Tulokset kertovat, että sopivan kumppanin löytymisen ohella tärkein lasten hankkimiseen vaikuttava tekijä on vastaajien oma taloudellinen tilanne. Hyvin kuvaavaa on, että työttömistä jopa 65 % ilmoittaa, ettei suunnittele lasten hankkimista, ja heidän joukossaan taloudellinen tilanne nousee kaikkein tärkeimmäksi syyksi. 

Avoimissa kommenteissa tuotiin esiin ajatusta siitä, että lapsia ei haluta tehdä ”tähän maailmaan”. Kommenteissa mainittiin yhteiskunnallinen epävarmuus, Suomen ja koko maailman nykyinen tilanne, ilmasto- ja ympäristösyyt, ekologiset syyt ja ilmastonmuutos.

Lapsettomat uskovat lasten saamisen lisäävän rahahuolia suhteessa enemmän kuin mitä lapsia saaneet itse ilmoittavat kokeneensa. Merkitseekö tämä, että lapsia hankkivat enemmän ne, joilla siihen on varaa? Vai voisiko lasten saamisen negatiivinen vaikutus omaan talouteen ja taloudelliseen mielenrauhaan olla todellisuudessa pelättyä pienempi? 

Unelmana oma koti

Valtaosa suomalaisista unelmoi asuvansa itse omistamassaan asunnossa tai talossa. Pohjoismaalaisessa vertailussa käy ilmi, että kaikissa maissa valtaosa haluaa asua itse omistamassaan kodissa. Eroja on lähinnä sen osalta, onko unelmien kohteena useammin oma talo vai kerrostaloasunto. Muissa maissa selvästi suurempi osuus ihmisistä haluaa oman talon, kun taas Suomessa taloa ja asuntoa toivovien osuudet ovat likipitäen samat. Kyselyssä selvitettiin myös, mikä voisi estää ihmisiä toteuttamasta asumiseen liittyviä unelmiaan. Odotetusti taloudelliset syyt ovat esteenä suurimmalla osalla niistä vastaajista, jotka eivät vielä ole saavuttaneet näitä unelmia. Perhetilanne on myös merkittävä tekijä asumisunelmien toteuttamisen kannalta. Alaikäisten lasten vanhemmat ilmoittavat keskimäärin useammin, että perhetilanne on asumisunelmien esteenä 

Vertailu muihin Pohjoismaihin osoittaa, että Suomessa on pohjoismaalaisittain suurin osuus niitä, joita taloudelliset asiat estävät toteuttamasta asumiseen liittyvä unelmia ja pienin osuus niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykyiseen asumismuotoonsa. Tässä yhteydessä Tanska, jossa kotitalouksien velkaantumisaste on Euroopan huipputasoa, erottautuu maana, jossa ihmiset eivät ole lainkaan huolissaan asumisjärjestelyistään. Tanskassa omistusasuminen on yleistä ja asumistaso on hyvä. Tanskassa muun muassa asutaan selvästi Suomea ja muita Pohjoismaita väljemmin, asuinneliöitä on henkeä kohti noin kymmenen enemmän. Tämän valossa ei olekaan ihme, että Tanskasta löytyy suurin osuus ihmisiä, jotka kertovat asuvansa juuri haluamallaan tavalla.