Viime vuosina suomalaisessa mediassa on puhuttu yhä enemmän naisten sijoittamisesta. Tämä keskustelu ei kuitenkaan ole kahdessa vuodessa tuottanut huimaa muutosta, sillä miehet (41 %) sijoittavat yhä useammin kuin naiset (31 %). Kuitenkin hyvä uutinen on, että sukupuolten välinen ero on pienentynyt hieman vuodesta 2018. Sama sukupuolten välinen ero on näkyvissä Euroclear Finlandin tilastoissa, joiden mukaan naisia on kolmasosa kaikista suomalaisista pörssiyhtiöiden kotitalousomistajista. Tämä sukupuolijakauma pörssiosakkeisiin sijoittamisessa on tässä tilastossa pysynyt muuttumattomana viimeisen kymmenen vuoden ajan. Onko mediahuomiossa siis ollut kyse vain nousukaudelle luonteenomaisesta tavasta puhua sijoittamisesta?

Vauraus merkitsee turvallisuutta ja elämisen vapautta

Vauras elämä on varmasti monelle suomalaiselle tavoite, joka halutaan saavuttaa, mutta kaikki eivät koe sitä itselleen todennäköisenä tai tiedä, millä tavoin he voisivat luoda itselleen vauraamman tulevaisuuden. Jokaisella suomalaisella tulisi kuitenkin olla mahdollisuus vaurastua, toki lähtökohdat siihen ei kaikilla ole samanlaiset. Mitä vauraus meille suomalaisille sitten oikeastaan tarkoittaa?

Vauraus merkitsee suomalaisille muun muassa sitä, että henkilökohtaisesta taloudesta ei joudu murehtimaan, voi olla taloudellisesti itsenäinen ja voi elää haluamallaan tavalla.

Vastauksista on tunnistettavissa naisten turvallisuushakuisempi asenne miehiin verrattuna, sillä murehtimattomuuden yhdistää vaurauteen 71 % naisista, kun miehistä tämä osuus on vain 60 %. Naiset ajattelevat vaurastumista myös erityisesti perheensä kannalta, sillä jopa kolmasosalla naisista vaurauteen yhdistyy se, että vauraana voi hemmotella lapsiaan ja perhettään. Miehistä näin on vastannut vain viidesosa. Suhteessa vanhempiin sukupolviin, nuoremmat vastaajat ovat individualistisempia ja haluavat ehkä luoda elämästään vielä enemmän omannäköisen, sillä vauraus yhdistyy heillä voimakkaammin mahdollisuuteen elää elämäänsä kuten haluaa.

Harmaantuva lottokansa ja uutterat nuoret

Varakkuus herättää suomalaisissa toisinaan suuriakin tunteita ja varakkuuden näyttämistä ei aina katsota suopein silmin. Ehkä tämän vuoksi suomalaiset eivät pidä kaikkia vaurastumisen tapoja yhtä hyväksyttävinä. Oman työn arvoon uskotaan perinteisesti, mutta toisaalta suomalaiset mielletään myös lottohulluna kansana, jolle jokainen lauantai-ilta tarjoaa mahdollisuuden rikastua. Sosiaalisesti hyväksytyt tavat vaurastua eivät välttämättä näyttäydy realistisina, ja siksi vaurastuminen onkin monelle tavoitteena niin kaukainen.

Varakkaaksi tuleminen ja sen mahdollisuudet nähdään hyvin eri tavoin ja erot korostuvat erityisesti eri ikäryhmissä. Suomalaisten mielestä hyväksytyimmät tavat vaurastua ovat säännöllinen säästäminen ja tarkka kulukuri sekä erittäin hyväpalkkainen, ahkeralla opiskelulla saavutettu työpaikka. Seuraavaksi hyväksytyimpinä vaurastumiskeinoina pidetään lottovoittoa ja säännöllistä työssäkäyntiä, jotka molemmat on valinnut kolmasosa vastaajista. Yrittäjyys, jonka on valinnut vain alle neljäsosa vastaajista, jää hyväksyttävyydessä kärkinelikosta jo selvästi. Ottaen huomioon pitkäjänteisen sijoittamisen potentiaalin vaurastumiskeinona, on ehkä harmillistakin, että eri sijoittamisen tavat ovat huomattavasti vähemmän hyväksyttyjä ja niitä on kolmen hyväksytyimmän vaurastumiskeinon joukkoon valinnut vain alle kymmenesosa vastaajista.

Ikäluokkien välillä on selviä eroja vaurastumiskeinojen hyväksyttävyydessä. Yrittäjyys on sitä hyväksytympää, mitä nuoremmista vastaajista on kyse ja toisaalta lottovoittoa painottavat erityisesti 55-64-vuotiaat ja sitä vanhemmat vastaajat.