Koronaviruksen aiheuttamia COVID-19 tartuntoja on yli 80 000 tapausta, joista John Hopkinsin mukaan 78 000 on todettu Kiinassa. Uusien tapausten määrä on laskenut järjestelmällisesti Kiinassa, mutta virus on levinnyt Kiinan ulkopuolelle. Kaksi suurinta etäpesäkettä ovat Etelä-Korea ja Italia.

Viruksen aiheuttama vahinko maailmantaloudelle riippuu keskeisesti siitä, kuinka laajasti virus leviää ja hälveneekö virus kesän saapuessa. Viruksen jyllätessä ihmiset eivät uskalla käydä kaupassa tai töissä, koska silloin on suurempi riski sairastua. Kysyntä laskee, koska ihmiset eivät tee ostoksia. Tuotanto laskee, koska ihmiset eivät käy töissä. SARS-epidemian aikana Kiinan talouskasvu putosi noin kolmasosaan vuoden alussa edellä mainituista syistä.

Viruksen hävitessä tukkurit täyttävät alas ajetut varastonsa ja kuluttajat toteuttavat lykättyjä fantasioitaan, mikä sysää talouden uuteen kasvuun. SARS epidemian aikana kyseiset vaikutukset nostivat Kiinan talouskasvun trendikasvun yläpuolelle. SARS hävisi 2003 heinäkuussa ja alkuvuoden kysyntäshokki oli hyvitetty vuoden loppuun mennessä. Vaikutus talouteen oli siis V-muotoinen. Nopea alkuvuoden sukellus, joka kompensoitui loppuvuoden aikana.

Viime viikon loppuun mennessä vaikutti siltä, että Kiinan rivakat otteet toimisivat. Virus ei leviäisi merkittävästi Kiinan ulkopuolelle ja SARS-tapahtumaketju toistuisi. Yhdysvaltojen osakemarkkina S&P 500 oli laskenut vaivaiset kolme prosenttia. Korkomarkkina oli pessimistisempi, mutta ei osoittanut mitään hälyttävää.

Markkina säikkyy

Markkina säikähti pahasti koronaviruksen levittyä merkittävästi Kiinan ulkopuolelle etenkin Italiaan ja EteläKoreaan. S&P 500 laski melkein kymmenen prosenttia kolmessa päivässä ja Fedin koronleikkaus muuttui fantasiasta itsestäänselvyydeksi. Pelko on, että Kiinan ulkopuolellakin kuluttajat ja tukkurit rokottaisivat talouden toimintaa ja talouden heikkous jatkuisi siten pitempään. Pidempiaikainen talouden heikkous eli U:n muotoinen lasku on merkittävästi todennäköisempi kuin ennen. Osaa tuotannosta ei kyetä kirimään takaisin loppuvuodesta heikkouden pitkittyessä.

Syy koronan leviämiseen saattaa kätkeä myös johtolangan lopulliseen poliittiseen ratkaisuun. Karkeasti voimme ajatella, että virukset jotka tappavat herkästi, eivät myöskään leviä pandemioiksi. Viruksetkaan eivät siis nauti ilmaista lounaista. Koronan maltillisuus mahdollistaa sen leviämisen pandemiaksi. Koronan leviämisen jatkuminen johtaa pisteeseen, jossa sen pysäyttäminen karanteeneilla tulee taloudellisesti liian kalliiksi. Silloin viranomaiset omaksuvat saman strategian kuin kausi-influenssan suhteen. Viruksen vahinkoa minimoidaan rokotusohjelmilla, lääkkeillä ja sääntelyllä, mutta virusta ei yritetä pysäyttää. Virus voittaa, elämä jatkuu. 

Virusperheessä kymmeniä jäseniä

Koronavirusperhe sisältää kymmeniä jäseniä, joista seitsemän vaivaa ihmisiä. Kaksi tunnetuinta ihmisiä riivaavaa koronavirusta ovat SARS ja MERS. Muut koronavirukset ovat miedompia virustauteja, jotka ovat vaivanneet ihmisiä aikaisemmin. Uusin koronavirus sai todennäköisesti alkunsa Wuhanin kaupungissa, Hubein maakunnassa Kiinassa. Nykyinen koronavirus leviää merkittävästi helpommin ja tappaa huomattavasti harvemmin kuin sukulaisensa SARS ja MERS.
SARS puhkesi Kiinassa marraskuussa 2002 ja laantui heinäkuussa 2003. Tartuntoja oli yhteensä 8422. Joka kymmenes sairastunut menehtyi. MERS iski Jordaniaan huhtikuussa 2012 ja kokonaistartuntoja on tähän mennessä 2519. Peräti neljä kymmenestä sairastuneesta menehtyy. MERS-tartuntoja esiintyy edelleen Arabian niemimaalla. Kausi-influenssaan sairastuu pelkästään Euroopassa 4 – 50 miljoonaa henkeä vuosittain, joista menehtyy noin 0,15 prosenttia.

Uusin koronavirus todennäköisesti häviää kesään mennessä. Miedommat koronavirukset ja influenssavirukset häviävät kesän saapuessa. SARS hävisi heinäkuuhun mennessä. Poikkeuksen muodostaa MERS-virus, joka ei ole herkkä lämmölle vaan jyllää edelleen Arabian niemimaalla. Tieteellinen hypoteesi on, että viruksen hajoamisnopeus riippuu olosuhteista, eli lämpötilasta, ilmankosteudesta ja auringonvalon määrästä. Kesä on myrkkyä viruksille.

Kesään on kuitenkin pitkä aika. Viruksen leviäminen Kiinan ulkopuolella tulee todennäköisesti johtamaan valtioiden ja keskuspankkien elvyttävään raha- ja fiskaalipolitiikkaan. Italiassa helpotetaan velanhoitoa ja Hong Kongissa ollaan turvauduttu helikopterirahaan eli rahan ehdottomaan jakamiseen kansalaisille. Koronan tapauksessa fiskaalipolitiikka on parempi työkalu kuin rahapolitiikka, koska politiikka voidaan räätälöidä tarkemmin. On kuitenkin vaikea nähdä, että tilanteen pahentuessa keskuspankit eivät puuttuisi peliin. Fedin tapauksessa koronlaskut ovat ilmeinen tapa toteuttaa elvyttävää rahapolitiikkaa. EKP:n suhteen on vaikeampi nähdä mikä olisi oikea tapa elvyttää rahapolitiikalla.

Kirjoittaja on Danske Bank Suomen päästrategi  sekä korko- ja valuuttatutkimuksen johtaja