Tilastokeskuksen ensimmäisen virallisen arvion mukaan bruttokansantuotteen volyymi nousi vain 0,4 prosenttia vuodentakaisesta 2019 viimeisellä neljänneksellä. Edellisestä neljänneksestä BKT supistui 0,7 prosenttia. Luvut alittavat aiemman ennakollisen arvion 0,4 prosentin supistumisesta edellisestä neljänneksestä. Toimialojen tuotannon kautta tarkasteltuna lähes kaikkien päätoimialojen arvonlisäys supistui. Koko vuoden 2019 bruttokansantuotteen arvioitiin nousseen 1,0 prosenttia. Samalla päivittyivät arviot vuoden 2018 bruttokansantuotteen kehityksestä: Suomi kävi taantumassa vuoden 2018 puolivälissä.
Talouskasvua vuoden 2019 lopussa pitivät yllä etenkin yksityinen kulutus ja vienti. Yksityinen kulutus tosin laski hieman edellisestä neljänneksestä, joka oli poikkeuksellisen vahva. Viennin yli 8 prosentin nousua pönkitti suuri laivatoimitus (Costa Smeralda), jolloin varastoerän muutos laivan seilatessa telakalta toisaalta leikkaisi huomattavasti kokonaistuotannon kasvua. Palveluvienti pönkitti ulkomaankaupan lukuja positiivisesti. Julkinen kulutus laski vuoden lopussa ja investoinnit supistuivat laaja-alaisesti yhteensä yli 3 prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2019 investoinnit laskivat noin 1 prosentin: rakennusinvestointien volyymi supistui 1 prosentin, kone- ,laite-ja kuljetusvälineinvestoinnit painuivat puolisen prosenttia, ja panostukset tutkimukseen, kehittämiseen sekä ohjelmistoihin vajosivat 3 prosenttia.
Pääekonomistimme Pasi Kuoppamäen mukaan vuoden 2019 lopun talouskasvu oli tilastojulkaisun perusteella odotettua hyytävämpää. Muutamat muut mittarit, kuten loivasti nouseva työllisyyskehitys, ovat kuitenkin kertoneet melko vakaasta kehityksestä. Yksityisen kulutuksen huippu osui vuoden kolmannelle neljännekselle, mihin saattoi Kuoppamäen mukaan osin vaikuttaa veronpalautusten aikaistuminen. Investointien supistumista Kuoppamäki pitää julkistuksen heikoimpana lenkkinä, teollisuus ei uskalla investoida ja tutkimuspanostuksetkin vajoavat. Vuodelta 2020 ei voi odottaa merkittävää parannusta. Kuluvan vuoden talouskasvu on alkanut varovaisissa merkeissä kotimaiseen kysyntään luottaen. Kotitalouksien ostovoima nousee onneksi edelleen, mutta viimeisimmät luottamusmittarit kertovat kaupan ja palvelualojen yritysten näkevän tilanteen hauraana. Koronaviruksen jyllätessä viennin kehitys saattaa heikentyä aiemmin odotettua nopeammin. Samaan aikaan talouskasvun eväät ovat työikäisen väestön supistuessa ja investointien laahatessa rakenteellisesti tyrehtymässä, ellei hallitus onnistu nostamaan työllisyysastetta ja lisäämään tuottavuutta parantavia investointeja. Eväät talouskasvuun ovat laihat tänä vuonna, ja Suomen talous yrittää pinnistellä taantuman yläpuolella.
Lähde: Tilastokeskus
