Teollisuustuotanto oli toukokuussa 3,8 prosenttia alle toukokuun 2019 tuotantovolyymin. Huhtikuuhun 2020 verrattuna laskua oli 1,2 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus nousi huhtikuusta, mutta kemian teollisuudessa ja metsäteollisuudessa koettiin laskua. Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 28,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Yksittäisten kuukausien havaintoihin liittyy paljon heilahtelua, mutta tilaukset ovat laskeneet jo 5 kuukautta putkeen. Koko alkuvuoden aikana tilaukset vajosivat 12,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan melko vakaat tuotantoluvut kertovat siitä, että Suomessa ei koronakriisin takia jouduttu sulkemaan taloutta täysin ja tehtaissa tuotanto jatkui melko normaalisti. Tämä on ollut taloutta vakauttava tekijä verrattuna moneen muuhun maahan ja toisen neljänneksen tappio kansantaloudessa jäänee pahimpia pelkoja pienemmäksi. Ongelmia alkoi kuitenkin näkyä uusien tilauksien puolella, missä uusien tilauksien arvo on laskenut kaikilla päätoimialoilla. Suomen vientimarkkinat ovat kokeneet rajun talouskriisin, eikä niiden kysyntä suomalaisille hyödykkeille ole entisellään. Investoinnit jäävät matalalle, mikä rasittaa Suomen investointihyödykkeiden vientiä loppuvuoden aikana. Uusien tilauksien virta toipui toukokuussa jo hiukan Ruotsissa, mutta Suomen ongelmat siis syvenivät. Kotimainen kulutuskysyntä elpyy jo ja lomautetuista huomattava osa on palannut töihin, mutta viennin ongelmat ovat vasta alkamassa.

Eilen julkaistujen Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo oli 4,0 miljardia euroa toukokuussa, eli 30,9 prosenttia vähemmän viime vuoden toukokuussa. Tuonti laski toukokuussa 26,3 prosenttia vuoden takaisesta. Sekä viennin että tuonnin arvojen vähenemiseen vaikuttivat eniten kuljetusvälineiden sekä öljyn ja öljytuotteiden kaupan arvojen lasku. Myös muiden toimialojen vienti laski selvästi. Suomen tavaraviennin arvon trendi on Tullin mukaan laskenut 12 kuukautta putkeen, eli viennin heikkous alkoi jo huomattavasti ennen koronakriisiä. Koronakriisi heikentää kysyntää globaalisti ja suomalaiset yritykset joutuvat haalimaan tilauksia supistuneesta markkinasta, jolloin kilpailukyvyn kaikilla mittareilla on merkitystä. Kuoppamäen mukaan nyt täytyykin pitää huolta niin kustannuskilpailukyvystä kuin tuotteiden laadusta.

Lähteet:
Tilastokeskus
Tilastokeskus