Vähintään neljä viidestä suomalaisesta omistusasujasta katsoo tuntevansa vähintään melko hyvin vastikkeiden suuruudet, hallituksen kokoonpanon, tulevat remontit tai korjaukset ja taloyhtiön taloudellisen tilanteen. Tämä ilmenee Danske Bankin YouGovilla teettämästä tutkimuksesta.
Vastikkeen suuruus tunnetaan parhaiten: kaikista kyselyyn vastanneista omistusasujista vähintään neljä viidestä katsoo tuntevansa sen vähintään melko hyvin. Hallituksen kokoonpanon suhteen on eniten melko huonosti tai ei lainkaan tuntevia, heitä on noin viidennes.
Kysyimme myös, tietävätkö vastaajat taloyhtiön tontin omistuksen ja sen, kuka on isännöitsijä. Nämä asiat tuntuivat olevan hyvin hallussa: vain joka kymmenes kaikista vastaajista myöntää, ettei tiedä, mikä taho omistaa taloyhtiön tontin.
Nuorimpien omistusasujien kohdalla tietämys asioista on selvästi heikointa kaikissa kysytyissä osa-alueissa: 18–29-vuotiaista vastaajista vastikkeen suuruuden tiesi hyvin tai melko hyvin 78 %, kun vanhempien ikäryhmien kohdalla sama luku on yli 90 %. Esimerkiksi taloyhtiön hallituksen kokoonpanon tietää nuorista enää vain reilut 50 %, kun yli 60-vuotiaista tämä tieto oli peräti 87 %:lla hallussa.
Kyselyn mukaan asukkaat ovat pääosin varsin tyytyväisiä siihen, miten taloyhtiön asioita on hoidettu. Vakavaraisuuden ja kunnossapidon osalta kriittisiä asioiden hoitoon on joka kymmenes, muut ovat vähintään melko tyytyväisiä. Viihtyvyyden hoidon osalta kriittisiä on kuitenkin hieman enemmän, joka kuudes.
- On tärkeää, että omasta varallisuudesta ja sen hoidosta ollaan kiinnostuneita. Ei ole omistajan etu, että taloyhtiötä ja sen taloutta hoidetaan välinpitämättömästi. Asioista perillä oleminen tuo myös taloudellista mielenrauhaa, sanoo Danske Bankin asunto-osakeyhtiörahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu.
Huomionarvoista on, että kriittisesti taloyhtiön asioiden toteutuneeseen hoitoon suhtautuvat tuntevat muita selvästi huonommin taloyhtiönsä asioita. Erityisesti taloyhtiön taloudellisen tilanteen tuntemisessa kriittiset ovat selvästi muita heikomassa tilanteessa.
- Kriittisesti taloyhtiön eri asioiden hoitoon suhtautuvat osallistuvat taloyhtiön yhtiökokoukseen hieman harvemmin kuin asioiden hoitoon tyytyväiset. Nuorimmista joka kolmas sanoo, ettei osallistu koskaan, vain kaksi viidestä heistä osallistuu aina tai lähes aina. On erittäin luonnollista, että mitä aktiivisemmin osallistuu, sitä paremmin taloyhtiön asioista tietää. Taloyhtiön kokouksiin osallistuminen on tapa pitää huolta omasta varallisuudestaan ja suositeltavaa ihan jokaiselle. Samalla sillä vaikutetaan myös omaan asumismukavuuteensa, Roihu jatkaa.
Tietoa tutkimuksesta
- Kyselytutkimuksen Danske Bankille on toteuttanut YouGov Finland.
- Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 31.3.2020 – 3.4.2020 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa.
- Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuuluvat taloyhtiössä asuvat suomalaiset. Lähtöotokseen valittiin edustavalla otoksella kerros-, pari- tai rivitalossa asuvat, jotka omistavat asuntonsa (ei vuokralla asuvia). Erillistalossa asuvat eivät kuuluneet kohderyhmään, sillä erillistalot eivät useinkaan ole taloyhtiömuotoisia.
- Kaikkiaan kyselyyn vastasi 1000 em. kriteerit täyttävää henkilöä. Kokonaistuloksissa (n=1000) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8%-yksikköä suuntaansa (95 % luottamustasolla).