Ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia omaan talouteen on vaikea arvioida. Aikaväli on pitkä, ilmastonmuutos kohtelee kovin eri tavoin eri maailmankolkkia ja teollisuuden aloja ja ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, miten ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa onnistutaan.

Ilmastonmuutoksen isoin kustannus tulee, jos muutosta ei kyetä riittävän nopeasti hillitsemään ja ajaudumme hallitsemattomiin ja kiihtyviin muutoksiin. Toiseksi, mikäli uskottavalle hillintäpolulle ei päästä riittävän nopeasti, valtioiden, kaupunkien ja yritysten toimintaympäristöt uhkaavat muuttua epävarmoiksi ja varautumistoimenpiteiden pitää olla hyvin huomattavia.

"Vuoteen 2035 mennessä liikkuminen, syöminen, asuminen sekä tuotteiden ja palveluiden kirjo tulevat kuitenkin muuttumaan, eikä hiilineutraalisuus ole välttämättä kuluttajalle ongelma."

Ilmastonmuutos on iso stressitesti valtioille, kaupungeille ja yrityksille. Jokaisen täytyy pohtia siihen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia.

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa sitä, että kotitalouksienkin täytyy vähentää päästöjä merkittävästi. Vuoteen 2035 mennessä liikkuminen, syöminen, asuminen sekä tuotteiden ja palveluiden kirjo tulevat kuitenkin muuttumaan eikä hiilineutraalisuus ole välttämättä kuluttajalle ongelma.

Meillä on nyt jo olemassa teknologiaa, tuotteita ja palveluja, jotka mahdollistavat merkittävän päästöjen vähentämisen. Tiede ja tutkimus tuottavat uskottavaa tietoa uusista vaihtoehdoista. Lainsäädäntö ja politiikan suuntaviivat ohjaavat vähäpäästöiseen suuntaan. Lisäksi raha hakeutuu kasvavasti vähähiilisyyttä tukeviin investointeihin ja liiketoimintaan. 10 vuodessa hiilineutraalit tuotteet ja palvelut ovat varmasti paremmin saatavissa. Sekä kuluttajalle että yritysjohtajalle ilmastoviisas valinta on myös talousviisas valinta.

Kuluttajien on saatava tietoa enemmän ja helpommin. Ilmastovaikuttavuus ja ympäristöystävällisyys ovat jo nyt hyvin merkittäviä kriteerejä ostopäätöksissä. Samalla kun ympäristösääntely tiukkenee, tulee erilaisia tuotemerkintöjä ja tietovelvoitteita, jotka mahdollistavat tietoisempien valintojen tekemistä. Lisäksi yhä useampi yritys haluaa profiloitua ilmastoasioissa ja tarjoaa ilmastomyönteisempiä tuotteita ja palveluja.

Kuluttajat voivat tehdä monia erilaisia arjen valintoja ja toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Millä toimilla on isossa kuvassa merkitystä, kun puhutaan ilmastonmuutoksen ehkäisystä?

Ensinnäkin, kaikella on merkitystä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on haaste, joka vaatii jokaisen mahdollisen toimenpiteen. Toisaalta yhteiskunnan, yrityksen tai kuluttajan näkökulmasta on aina olemassa tapoja, jotka olisivat vielä parempia tai tehokkaita. Tärkeintä on se, että kulutus menee oikeaan suuntaan ja toiseksi tärkeintä on se että kuluttaja miettii jollain aikavälillä vähän pidemmälle, miten tulee suuntaamaan päätöksiään ja kuluttamistaan.

Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta keskimääräinen kotitalous pystyisi kohtuullisen helposti leikkaamaan päästöjään noin 30-40 % ilman merkittäviä taloudellisia uhrauksia. Nopeimmin päästövähennyksiä on tehtävissä asumiseen liittyen. Muut merkittävimmät paikat tehdä päästövähennyksiä löytyvät energiankulutuksesta, liikkumisesta, ruoasta ja syömisestä sekä jonkin verran myös kotitalouden hankkimista tuotteista ja palveluista.

Uskon, että päästöjen kompensointi on yksi validi ratkaisu siinä, miten yksilö voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Jos suomalaisen keskimääräiset päästöt ovat 11,5 tonnia vuodessa, niin tämänhetkisillä päästövähenemämarkkinoilla sen täysimääräinen neutralointi maksaisi vain 100-300 € vuodessa.

Kompensaatiomarkkinan olemassaolo on yksi merkittävä lisäelementti siihen, mitä voi tehdä ja että meidän pitää tehdä kaikki mahdolliset toimenpiteet, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti mahdollisia. Kompensaatiohankkeiden sääntelyä pitää kehittää ja hankkeista voisi olla paremmin tietoa saatavilla, jotta kompensointi olisi helpompaa ja kukin voisi tietoisesti valita, minkälaisia ilmastohankkeita haluaa tukea.

"Sekä kuluttajalle että yritysjohtajalle ilmastoviisas valinta on myös talousviisas valinta."

Vain harva selvittää sijoittaessa yrityksen pyrkimyksiä ilmastonmuutosta vastaan taistelussa. Miltä vastuullisen sijoittamisen tulevaisuus näyttäytyy? Onko tähän tulossa muutoksia?

Yhä useammat rahoituslaitokset ja pankit selvittävät entistä tarkemmin sijoituskohteidensa ympäristö- ja ilmastoriskit. Siksi yrityksiltä vaaditaan raportointia nykyisistä päästöistään ja miten aikovat päästöjään vähentää.

Toisaalta markkinoilla on kasvava joukko sellaisia sijoitusinstrumentteja, jotka sijoittavat ainoastaan yrityksiin, jotka johtavat vastuullisuusasiat erinomaisesti ja joiden liiketoiminta on yhteensopiva ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa.

Isossa kuvassa on vääjäämätöntä, että rahoitus ja sijoitukset kohdistuvat vähemmän sellaiseen toimintaan, jolla on merkittävä sidonnaisuus fossiilitalouteen eikä toimi kestävästi. Tätä tukee kuluttajien kiinnostuksen ja lainsäädännön kehitys. Sitä mukaa kuin ilmastonmuutoksen hillintä tulee kiireellisemmäksi, lisääntyvät pankkien ja rahoituslaitosten hiilineutraalisuutta tukevat tuotteet ja palvelut. Kehittyvän tarjonnan mukana lisääntyvät sitten myös sijoittajien vastuullisuusvaatimukset. Jo nyt merkittävät rahoitusalan yhtiöt hakevat vastuullisuudesta ja kestävyydestä kilpailuetua.

"Isossa kuvassa on vääjäämätöntä että rahoitus ja sijoitukset kohdistuvat vähemmän sellaiseen toimintaan, jolla on merkittävä sidonnaisuus fossiilitalouteen eikä toimi kestävästi."

Yksi kohtuullisen nopealla aikavälillä tapahtuva asia on EU:n vastuulliseen sijoittamiseen liittyvä taksonomia, joka tulee läpileikkaavasti vaikuttamaan siihen, miten kaikki taloudellinen toiminta arvioidaan suhteessa kestävään kehitykseen.

Kestävien rahastojen ja sijoitustuotteiden kasvu on ollut viime vuosina vauhdikasta. Tulevaisuudessa vain taksonomian mukaiset projektit tai hankkeet ovat virallisesti vihreitä, jolloin myös ympäristön kannalta kestävien rahastojen ja vihreiden joukkovelkakirjalainojen markkinointi tulee perustumaan tähän luokitteluun. Taksonomian uskotaan edelleen vauhdittavan kestävän rahastojen kasvua. Kun uusi sääntely tulee voimaan, vastuullisen sijoittamisen markkinan voi helposti nähdä kasvavan edelleen.

Kommenttipuheenvuoron kirjoittaja on Gaia Consulting -yrityksen perustajaosakas Pasi Rinne.