Oma koti tuo taloudellista mielenrauhaa

Oman kodin omistaminen luo taloudellista mielenrauhaa. Asuntolainan avulla ihmiset voivat hankkia tarpeisiinsa sopivan kodin ja luottaa siihen, että erilaisissa elämäntilanteissa laina myös joustaa. Osana Taloudellisen mielenrauhan tutkimusta kysyimme yli 3000 suomalaisen mietteitä asumisesta ja raportin keskeisimmät tulokset kertovat, että suomalaisille omassa omistuksessa oleva koti on edelleen tavoiteltava asia. Asumiseen liittyy kuitenkin myös varjonäkymiä ja varsinkin suomalaisia ensiasunnon ostajia huolettaa kaupunkiasumisen kallistuminen ja asuntolainojen mahdollinen korkojen nousu.

Asuntojen hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Sen myötä myös eriarvoisuus kärjistyy nykyisessä asuntomarkkinassa. Oman kaupunkikotinsa jo omistavat ovat voineet nauttia asunnon arvonnousun tuomasta turvasta, mutta asuntomarkkinoille saapuvat nuoret ensiasunnonostajat ovat vaikeassa tilanteessa kaupunkiasumisen hintakehityksen takia. Yksineläjälle ja yksinhuoltajalle unelma omassa omistuksessa olevasta kaupunkikodista voi olla vielä kauempana. Asuntomarkkinan eriytyminen vahvistaa helposti muutoinkin uhkaavaa eriarvioistumista.

Mielenkiintoinen näkökulma tutkimuksessa on myös asumiseen liittyvät toiveet ja tarpeet. Toiveet vaikuttavat olevan kaukana arjen mahdollisuuksista ja mieleen tuleekin, että onko edessä paluu vanhaan. Pitäisikö uudelleen ajatella, että matka omaan täysin tarpeita vastaavaan kotiin tapahtuu vaiheittain – ensin omistamme vähän pienemmän kodin, maksamme asuntolainaa pois ja kodin arvon nousun myötä voimme vähitellen siirtyä isompaan kotiin ja ehkä entistä houkuttelevammalle asuinalueelle.

Suomalaisten velkaantumisesta ollaan huolissaan ja on totta, että monella uudella asuntovelallisella ei ole kokemusta korosta tai asuntojen hintojen laskusta. Velkaantumisen hillitseminen on tärkeää, mutta ensin tulisi arvioida nykyisten välineiden riittävyys. Mikäli uusia rajoitteita laaditaan, niissä tulisi huomioida asuntomarkkinan erisuuntainen kehitys kasvukeskuksissa ja muualla Suomessa sekä erityisesti ensiasunnon ostajan aseman turvaaminen. Enimmäislaina-ajan rajoittaminen maksimissaan 30 vuoteen on yksi esillä ollut toimenpide. Kasvukeskusalueella asuvat hyödyntävät mielellään pitkiä laina-aikoja, jotta kuukausittaiset asumiskustannukset jäävät maltilliselle tasolle. Näkisin, että mahdollisuus pitkiin laina-aikoihin on tarpeen myös tulevaisuudessa. Tämä mahdollistaa myös säästämisen lainanhoidon ohessa.

Yksi ratkaisu varmistaa nuorten ensiasunnon ostajien pääsy asuntomarkkinoille on modernisoida ASP-järjestelmää. ASP-lainojen ylärajojen nosto on jo auttanut ensiasunnon ostajia, mutta järjestelmässä on vielä parantamisen varaa. Esimerkiksi korkosuojan yläraja on niin korkea, ettei se auta nuorta ennakoimaan asumismenojaan. Tavallisen korkosuojan yhdistäminen ja maksullisen vakuuden tarjoaminen osana ASP-lainaa sekä omarahoitusosuuden laskeminen 5 prosenttiin tekisi ASP-järjestelmästä houkuttelevamman. Lisäksi lyhennysvapaiden entistä joustavampi käyttö auttaisi nuorta ensiasunnon ostajaa muuttuvissa elämäntilanteissa.

Pankkina haluamme olla vastuullinen luotonantaja. On tärkeää, että pystymme rahoittamaan ensiasunnon ostajia ja ensimmäisen omistusasuntonsa hankkineita tulevaisuudessakin niin, että hyvään ja vastuulliseen luotonantoon liittyvät kriteerit täyttyvät, ja saamme lainsäätäjien avulla toimivat reunaehdot sekä tuen tässä tärkeässä tehtävässä.

Oma koti on tärkeä asia. Nautitaan yhteisistä hetkistä ja vaalitaan niitä muistoja ja elämäntapahtumia, jotka omien seinien sisällä syntyvät.

Toivotan sinulle antoisia hetkiä taloudellinen mielenrauha 2021 -raportin parissa.

Riikka Laine-Tolonen, Danske Bank Suomen henkilöasiakkaista vastaava johtaja