Danske Bank julkistaa ensimmäistä kertaa ennusteensa vuoden 2023 talouskasvusta. Ennusteemme mukaan talous kasvaa vuonna 2023 vain 1,6 prosenttia, kun tälle vuodelle ennustamme 3,5 prosentin ja ensi vuodelle 2,8 prosentin talouskasvua.

Olemme tuoreessa ennusteessamme nostaneet tämän vuoden ennustetta ja laskeneet ensi vuoden ennustetta.

– Suomen talous kääntyi keväällä 2021 vahvaan kasvuun vaisun talvikauden jälkeen. Vuoden kolmannen neljänneksen kasvu nosti Suomen bruttokansantuotteen yli koronaa edeltäneen tason. Ennusteemme mukaan bruttokansantuote saavuttaa korkeimman mahdollisen tuotannon tason vuonna 2022, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu keskimääräisen kasvuvauhdin mukaiseksi, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Talouden keskimääräinen kasvuvauhti talouden elpymisvaiheen jälkeen on lähivuosina melko hidas, koska työn tuottavuuskehityksen ennakoidaan seuraavan koronaa edeltänyttä vaatimatonta trendiä ja työikäisen väestön ennustetaan supistuvan.

– Talouden kasvukattoa voidaan nostaa hieman korkeammalle investoinneilla tuotannon automaatioon, talouden digitalisaatioon ja infrastruktuuriin sekä vauhdittamalla työperäistä maahanmuuttoa, mutta kasvuvauhdin rakenteellinen hidastuminen näyttää liki varmalta. Kasvun hidastumisella ja väestön ikääntymisellä on molemmilla heikentävä vaikutus julkiseen sektoriin.

Asuntomarkkinoilla koettiin tänä vuonna suomalaisittain hurjaa hintojen nousua. Danske Bank ennustaa koronan kuumentamien asuntomarkkinoiden rauhoittuvan ensi vuonna.

– Rakentaminen pysyttelee kokonaisuutena melko vakaana, ja etenkin kasvukeskusten uusien asuntojen tarjonta kasvaa. Asuntomarkkinat pysyvät virkeinä kasvukeskuksissa, mutta tarjonnan lisääntyminen ja etätyötarpeiden jo tähän mennessä tapahtunut tyydyttäminen rauhoittavat hintakehitystä, Kuoppamäki sanoo.

Inflaatio nakertaa maailmantaloutta

Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta kotitalouksien ostovoimaa nakertava korkea inflaatio ja koronarajoitustoimien lisääntyminen jarruttavat nousua. Nyt useat keskuspankit ovat jo nostaneet ohjauskorkoaan.

– Nykyinen inflaatiopaine on luonteeltaan poikkeuksellista, sillä sen aiheuttavat pandemiasta elpymiseen liittyvät talouden tarjontapuolen haasteet, eli raaka-aineiden ja materiaalien heikko saatavuus, kohonnut energian hinta sekä paikoitellen työvoimapula. Rahapolitiikan kiristäminen on nykytilanteessa kaksiteräinen miekka, sillä inflaatiopaineen hillitseminen uhkaa jarruttaa jo valmiiksi hidastuvaa talouskasvua, analyytikkomme Antti Ilvonen sanoo.

Ennusteemme mukaan Yhdysvalloissa nostetaan ohjauskorkoa ensi vuonna kolmesti, mutta Euroopan keskuspankki ei ennusteemme mukaan nosta omaa talletuskorkoaan vielä vuoden 2022 aikana, toisin kuin markkinat näyttävät ennakoivan.

– EKP on pitänyt tiukasti kiinni kyyhkymäisestä linjastaan rahapolitiikan näkymien suhteen, emmekä usko linjan muuttuvan ensi vuonnakaan. Markkina hinnoittelee yhtä 10 korkopisteen talletuskoronnostoa tulevalle vuodelle, mikä on mielestämme liioiteltua. Euroalueen korkokehityksen ratkaisee inflaatio. Jos inflaatio tasaantuu odotetusti, eikä merkkejä palkkainflaation vakaasta kiihtymisestä tai inflaatio-odotusten kohoamisesta ilmaannu, EKP voi pitää rahapolitiikan kokonaisuudessaan elvyttävänä vielä pitkään.